Miten mielenterveyskriisi torjutaan? – Kansanedustajapaneeli Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.

Aika: Maailman mielenterveyspäivä 10.10.25 klo 9–10.30

Paikka: Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki (vain läsnätilaisuus)

Järjestäjät: Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta ja Mielenterveyspooli

Ilmoittautuminen: 6.10. mennessä https://forms.gle/WURwtf1d1Vf8Sbdx7

Mielenterveyskriisistä ja sen ratkaisuista on syytä puhua. Miksi? Muun muassa siksi, että suurin osa sairauspoissaoloista on nykyisin mielenterveysperustaisia, nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja nuorten itsemurhakuolleisuus on kasvanut.

Lähestyvät eduskuntavaalit ovat myös mielenterveysvaalit. Maailman mielenterveyspäivän tilaisuudessa mielenterveydestä keskustelevat hallitus- ja oppositiopuolueiden kansanedustajat, jotka kuuluvat mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan.

Paneelissa haetaan vastauksia mm. siihen,

• miten politiikalla voidaan turvata mielenterveyttä ja mielenterveysoikeuksia,
• mitä hyvän mielenterveyden eteen tulisi tehdä politiikassa lähivuosina,
• miten päätösten mielenterveysvaikutuksia tulisi arvioida,
• tulisiko terapiatakuu ulottaa koko väestöön sekä
• mikä on kansalaisjärjestöjen rooli mielenterveyden tukemisessa ja miten se voidaan turvata.

Avauspuheenvuorot pitävät varapuhemies, mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko sekä Mielenterveyspoolin varapuheenjohtaja, Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen. Keskustelun juontaa vaikuttamisen asiantuntija Erika Karstinen Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:stä.

Paneelissa keskustelevat kansanedustajat Paula Risikko (kokoomus), Kim Berg (sosiaalidemokraatit), Markku Siponen (keskusta), Saara Hyrkkö (vihreät), Minja Koskela (vasemmistoliitto) ja Henrik Wickström (ruotsalainen kansanpuolue). Paneelin juontaa vaikuttamisen asiantuntija Erika Karstinen Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:stä.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Eduskunnan turvajärjestelyjä varten ennakkoilmoittautuminen on välttämätön. 

Ennen tilaisuuden alkua on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Tilaisuuteen mahtuu 50 henkeä.

Taustaa: Heikentynyt mielenterveys maksaa vähintään 11 miljardia euroa vuodessa

Suomessa voidaan perustellusti puhua mielenterveyskriisistä. Enemmistö sairauspoissaoloista työelämässä johtuu mielenterveyden ongelmista. Nuorten mielenterveysoireilu nousi koronavuosien aikana jyrkästi, eikä ole palannut aiemmalle tasolle. Nuorten itsemurhakuolleisuus on kasvanut.

Samalla mielenterveyspolitiikan ja -palveluiden rahoitus on kriisissä niin valtiolla kuin hyvinvointialueillakin, ja budjettileikkaukset osuvat muun muassa kansalaisjärjestöjen ennaltaehkäisevään ja mielenterveyttä edistävään työhön sekä heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon.

Ihmisten mielenterveyteen vaikuttavat myös lukuiset muut asiat kuin mielenterveyspolitiikka, esimerkiksi globaalit kriisit sekä köyhyys ja syrjintä. Silti poliittisten päätösten mielenterveysvaikutusten arviointi on vähäistä.

Tieto ja ymmärrys mielenterveysoikeuksista ja eri vähemmistöjen mielenterveyteen vaikuttavista mekanismeista ovat yhteiskunnan tasolla vasta kehittymässä. OECD:n mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat vähintään 11 miljardia vuosittain.