Lapsen ruoka-allergiaa hoidetaan nyt allergiatikapuilla

Kesäkuussa 2025 julkaistu päivitetty lasten ruoka-allergioiden Käypä hoito -suositus korostaa, että turhia ruokarajoituksia on vältettävä ja lapsen monipuolinen ravitsemus tulee turvata allergioista huolimatta. Siinä myös suositellaan sietokyvyn lisäämistä.

– Turhat ruokarajoitukset voivat johtaa yksipuoliseen ruokavalioon, joka vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen. Lisäksi ne voivat viivästyttää allergiasta paranemista. Välttämisruokavalion tulee perustua vain todettuihin allergioihin ja ruokavaliorajoitusten huolelliseen selvitykseen terveydenhuollossa, painottaa Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Suomalaisista lapsista ruoka-allergioita esiintyy 5–8 prosentilla. Keskeisimpiä varhaislapsuudessa allergisia oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat kananmuna, maito ja vehnä. Lasten ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä.

Allergiatikapuut tukevat siedättymistä arjessa

Lasten ruoka-allergioiden siedättämisessä oiva apuväline on allergiatikapuut. Tikapuiden avulla voidaan hoitaa lieviä maito- ja kananmuna-allergioita. Vakavia maito-, kananmuna- ja maapähkinäallergioita hoidetaan erikoissairaanhoidossa tapahtuvalla siedätyshoidolla.

Allergiatikapuut ovat asteittain etenevä menetelmä, jossa lapsen ruokavalioon lisätään allergisoivaa ruoka-ainetta eri kypsyysasteissa, maitotikapuissa maitoa ja kananmunatikapuissa kananmunaa.

Hoito aloitetaan pienillä määrillä hyvin kypsennettyjä ruokia, esimerkiksi maitoallergisella uunipuuroa ja kananmuna-allergisella makaronilaatikkoa, ja edetään kohti vähemmän käsiteltyjä tuotteita. Viimeisellä askelmalla lapsi voi jo esimerkiksi syödä kananmunaa sisältävää majoneesia tai juoda kypsentämätöntä maitoa.

Tikapuuhoito toteutetaan aina terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa, ja sen kulmakivi on perheen sitoutuminen hoitoon.

Ruoka-allergia kuormittaa perheitä

Lapsen ruoka-allergia vaikuttaa koko perheen arkeen ja voi aiheuttaa huomattavaa henkistä ja taloudellista kuormitusta. Ruoka-allergiat lisäävät tutkimusten mukaan vanhempien stressiä ja ahdistusta sekä vaikeuttavat sosiaalisia tilanteita, joissa ruokailu on keskiössä.

– Pikkulapsiperheen arki on jo itsessään kiireistä. Kun siihen yhdistyy huoli lapsen allergioista ja ylimääräinen työ ruokien valmistuksessa sekä turvallisten vaihtoehtojen etsimisessä, kuormitus kasvaa merkittävästi. Ruoka-allergiaperheet tarvitsevat tukea arkeensa, esimerkiksi vertaisiltaan, toteaa Ijäs.

Ruoka-allergiapäivää vietetään 13.10.

Ruoka-allergiapäivää vietetään 13.10. Sen järjestävät Allergia-, iho- ja astmaliitto ja sen jäsenyhdistykset. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta ruoka-allergisten ihmisten kokemuksista allergian kanssa elämisestä. Liiton jäsenyhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tapahtumia eri puolella Suomea ja verkossa