Yrittäjät: Hyväksikäyttöön on puututtava, kanneoikeus ei ole ratkaisu

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että ammattiliitot voivat jo nykyisin avustaa työntekijöitä oikeusprosesseissa työntekijän suostumuksella.  

”Erillinen kanneoikeus ei ole tarpeellinen, eikä ole perusteltua, että ammattiliitot voisivat nostaa kanteita työntekijän tahdon vastaisesti”, Rytkönen-Sandberg sanoo. 

Alipalkkaus-käsitteen ongelma liittyy siihen, ettei Suomessa ole lailla säädetty euromääräisistä minimipalkoista. Tällöin työehtosopimuksen mukaisen palkkatason alittaminen ei ole automaattisesti rikos, vaan sopimusrikkomus, jonka seuraamukset ovat ensisijaisesti sopimusoikeudellisia. 

Oikeusministeriö julkisti aiemmin syksyllä mietinnön, jossa ehdotetaan muun muassa, että nykyinen kiskonnantapainen työsyrjintä korvattaisiin uudella rikosnimikkeellä, joka olisi kiskonta työelämässä. Lisäksi törkeä kiskonta työelämässä säädettäisiin uutena nimikkeenä rangaistavaksi teoksi. Yrittäjät kannattaa näitä muutoksia.  

“Työperäisen hyväksikäytön torjunta on tärkeää paitsi yksittäisten työntekijöiden myös koko yhteiskunnan ja reilun kilpailun kannalta. Pienet yritykset kärsivät, jos markkinoilla voi menestyä sääntöjä rikkomalla”, Rytkönen-Sandberg muistuttaa. 

Hyväksikäytön torjunta vaatii laajoja toimia 

Suomen Yrittäjät korostaa, että pelkkä rikossääntelyn kehittäminen ei riitä. Tarvitaan myös: 

• riittävää viranomaisresursointia valvontaan ja neuvontaan 

• selkeää ja ymmärrettävää työlainsäädäntöä 

• tiedon jakamista erityisesti heikossa asemassa oleville työntekijöille, mutta myös työnantajille 

• reilun kilpailun varmistamista, jotta kukaan ei saa kilpailuetua lakien laiminlyönnillä