Korona koetteli esikoisvanhempien tukiverkostoja – vain puolet sai riittävästi tukea
Kun koronapandemia rajoitti ihmisten arkea, jäivät monet tuoreet esikoisvanhemmat ilman kaipaamaansa sosiaalista tukea. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus selvitti esikoisvanhempien saaman sosiaalisen tuen riittävyyttä sekä sen yhteyttä vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin koronapandemian aikaan ja sen jälkimainingeissa.
Tutkimuksen mukaan vanhempien kokemukset sosiaalisesta tuesta eivät jakautuneet tasaisesti, vaan vanhemmat jakautuivat kahteen ryhmään. Oli esikoisvanhempia, jotka saivat riittävästi ja monenlaista tukea, ja toisaalta niitä, joilta puuttui kaikenlainen tuki.
Koettu tuen puute tai tuen heikentyminen oli yhteydessä vanhempien suurempaan kuormittuneisuuteen.
”Tulostemme mukaan tuen kokemus tuen riittävyydestä on ratkaiseva vanhempien hyvinvoinnin kannalta”, väitöskirjatutkija Inka-Liisa Kuusiaho Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta kertoo.
”Riittämättömän käytännön tuen kanssa on mahdollista tasapainoilla hetkellisesti, mutta pitkittyessään se heikentää vanhempien hyvinvointia.”
Korona-pandemia sekä tiivisti että esti sosiaalisten verkostojen toimintaa
Koronapandemia vaikutti tuovan haasteita tuen saamiseen juuri niillä esikoisvanhemmilla, joiden tukiverkostot olivat jo ennen pandemiaa heikot.
”Ne, joilla tukiverkostot olivat jo ennen pandemiaa ja vanhemmuutta vahvoja, saivat tukea riittävästi ja kokivat pandemian jopa tiivistävän tukiverkostojaan. Samaan aikaan ne vanhemmat, joilla tukiverkostoja ei ennestään ollut tai ne eivät toimineet hyvin, eivät pystyneet pandemian aikana kohentamaan tai solmimaan uusia tukiverkostoja”, Kuusiaho kertoo.
Rajoitusten ja palveluiden hetkellisen karsimisen vuoksi etenkin käytännön tuki oli monen tuoreen perheen ulottumattomissa.
Toisaalta osa vanhemmista koki tukiverkostojensa tarjonneen yhtä paljon tukea kuin ilman pandemiaakin. Joillekin vanhemmille pandemia-ajan rajoituksilla oli jopa myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen tukeen: he saivat aiempaa enemmän emotionaalista tukea digitaalisesti, hyötyivät joustavammaksi muuttuneesta työelämästä ja kokivat ydintukiverkostojensa, kuten suhteen lapsen isovanhempiin, vahvistuneen.
”Näyttää siltä, että COVID-19-rajoitukset saattoivat ennestään vahvistaa jo hyvin toimivia tukiverkostoja, jotka olivat olemassa ennen vanhemmaksi tuloa ja pandemiaa”, Kuusiaho kiteyttää.
Isien sosiaalisen tuen verkostot eivät olleet yhtä vankat kuin äitien
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolten välisiä eroja, joita ilmeni etenkin henkisen tuen osalla: ystäviltä saatu emotionaalinen tuki säilyi useimmiten äideillä riittävänä koko tutkimusjakson ajan.
”Äitien ei tarvinnut tinkiä ystäviltä saamastaan henkisestä tuesta edes pandemian aikana. Isillä taas ystäviltä saatu henkinen tuki raportoitiin usein riittämättömäksi, mikä viittaa siihen, että isillä ei ollut samanlaisia tukiverkostoja käytössään kuin äideillä. Tämä korostaa tarvetta tukea isien verkostoja jo odotusaikana vahvemmin”, Kuusiaho toteaa.
Korona-ajasta oppia tulevaan
Hyvin vakiintuneet sosiaaliset verkostot helpottivat avun saamista silloin, kun sitä tarvittiin. Vahvojen suhteiden luominen vaatii aikaa, mahdollisuuksia ja jatkuvaa panostusta, ja sen vuoksi sosiaalisen tuen suhteita tulisi rakentaa aktiivisesti jo ennen vauvan syntymää.
Tutkimuksessa sosiaalista tukea tarkasteltiin poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti neljän eri muodon kautta. Käytännön tuki sukulaisilta tai ystäviltä saattoi tarkoittaa esimerkiksi lastenhoitoapua tai kauppareissuja. Emotionaalinen tuki tarkoitti puolestaan esimerkiksi läheisten henkistä kannattelua, rohkaisua ja kuuntelemista.
”Individualistisissa kulttuureissa konkreettisen avun pyytäminen tai sen tarjoaminen perheen ulkopuolella voidaan kokea vaikeaksi, kun taas sukulaisilta saatu konkreettinen tuki on kulttuurisesti hyväksyttyä ja normalisoitua, jopa odotettua”, Kuusiaho kertoo.
Tutkimuksen mukaan tarpeen tullen tärkeintä ei kuitenkaan ollut tuen lähde, vaan kokemus sen riittävyydestä.
”Ei siis ole väliä, kuka tukea tarjoaa, kunhan sitä tarjotaan”, Kuusiaho kiteyttää.
Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkittäisaineistoa, joka kerättiin suomalaisilta esikoisvanhemmilta pandemian aikana, kun heidän esikoisensa oli 6 kuukautta vanha sekä myöhemmin, koronarajoitusten jo hiipuessa, lapsen ollessa 1,5-vuotias.
Lisätietoja
Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun CopaGloba-konsortiotutkimushanketta. Tutkimusta on rahoittanut myös Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Artikkeli:
Kuusiaho, I.-L., Moilanen, S., Eerola, P., Böök, M., Leach, L., Malinen, K., & Rönkä, A. (2025). Finnish First-Time Parents' Support and Psychological Distress during the COVID-19 Pandemic: A Longitudinal Study. Family Relations,1-22. https://doi.org/10.1111/fare.70042
Yhteyshenkilöt
Inka-Liisa Kuusiaho
Väitöskirjatutkija, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
inka-liisa.il.kuusiaho@jyu.fi
0504679242
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Potilaiden valinnanvapaus voi parantaa julkista terveydenhuoltoa, taloudelliset kannusteet ovat lisänneet kuvantamisen käyttöä yksityisellä puolella6.10.2025 11:21:35 EEST | Tiedote
KTM Konsta Lavaste tarkasteli Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan terveydenhuoltomarkkinoiden erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä suomalaisilla aineistoilla. Tutkimuksen mukaan potilaiden valinnanvapaudella on mahdollista parantaa julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Taloudelliset kannustimet ovat lisänneet kuvantamisen liikakäyttöä yksityisessä terveydenhuollossa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että yksityisten terveysvakuutusten suosio ei liity vahvasti terveydenhuoltopalveluiden tarjontaan.
Väitös: Uutta tietoa sulfaattipitoisuuden vaikutuksista boreaalisiin vesieliöihin (Hu)6.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin kohonneen sulfaattipitoisuuden vaikutuksia boreaalisten sisävesien ja Itämeren rannikkovesien eliöstölle. Itämeren murtovesieliöstön altistuskokeita on tehty nyt ensimmäistä kertaa. Selvitys antaa tieteellisen perustan sulfaattipitoisten valuma- ja jätevesien ympäristövaikutusten arviointiin ja kuormituksen sääntelyyn vesieliöstön suojelemiseksi.
Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot -kirja valittiin Vuoden kotiseututeokseksi4.10.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan ja akatemiatutkija Riina Turusen toimittama kirja Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot. Vuonna 2024 julkaistun teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Opettajan uran alku on odotusten ja ideaalien välillä tasapainoilua3.10.2025 10:46:28 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa vastavalmistuneiden opettajien kokevan usein ristiriitaa sen välillä, miten he haluaisivat työtään toteuttaa ja mitä työelämä heiltä odottaa. Tutkijoiden mukaan koulutuksen ja työelämän realiteettien välistä kuilua voitaisiin kaventaa huomioimalla vahvemmin työelämän näkökulmia jo opettajaksi kouluttautumisessa.
Väitös: Digitaaliset työkalut tuovat kaupunkilaisten positiiviset äänimaisemakokemukset esiin2.10.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
TaM Aura Kaarivuo tarkastelee väitöskirjassaan kaupunkiäänimaisemien suunnittelua kansalaisten kokemusten ja tunteiden näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että perinteiset menetelmät eivät riitä tavoittamaan kaupunkilaisten subjektiivisia äänikokemuksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien kaupunkialueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien kaupunkiympäristöjen muutosprosesseissa tai kehitystyössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme