Väitös: Potilaiden valinnanvapaus voi parantaa julkista terveydenhuoltoa, taloudelliset kannusteet ovat lisänneet kuvantamisen käyttöä yksityisellä puolella

Terveydenhuoltopalveluiden markkinat poikkeavat monilta osin muiden tuotteiden ja palveluiden markkinoista. Esimerkiksi julkisen sektorin rooli on poikkeavan suuri, sillä se laajasti sekä tuottaa, rahoittaa että sääntelee terveydenhuollon palveluita. Asiakkaan kannalta erityistä on esimerkiksi se, että palveluiden hyötyjen ja haittojen arviointi on vaikeaa jopa jälkikäteen, sillä se edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta. Konsta Lavaste tarkasteli väitöstutkimuksessaan muun muassa näitä terveydenhuoltomarkkinoiden erityispiirteitä.

Potilaiden valinnanvapaus voi parantaa julkista terveydenhuoltoa

Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastellaan valinnanvapauden vaikutuksia julkisesti tuotetussa erikoissairaanhoidossa. Kun Pirkanmaan erityisvastuualueella tehtiin valinnanvapauskokeilu, jossa kiireettömät leikkauspotilaat saivat itse valita hoitopaikkansa, jonotusajat lyhentyivät merkittävästi ilman, että hoidon kliininen laatu tai kustannustaso muuttuivat.

- Potilaiden valinnanvapaudella on mahdollista parantaa merkittävästi julkisen terveydenhuollon toimivuutta. Jos potilaat tekevät valintojaan hoitojonojen perusteella, jonot voivat lyhentyä tuntuvasti. Täytyy muistaa, että yksittäisen ihmisen elämänlaadun kannalta vaikutus voi olla todella suuri, jos vaikkapa kipeän lonkan kanssa tarvitsee odottaa tekonivelleikkausta kuukauden verran vähemmän, Konsta Lavaste toteaa.

Taloudelliset kannusteet ovat johtaneet osin kuvantamisen liikakäyttöön yksityisessä terveydenhuollossa

Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan, käytetäänkö yksityisellä sektorilla liikaa kuvantamista silloin, kun tuottajilla on siihen taloudelliset kannusteet. Tällaisia ovat erityisesti tilanteet, joissa potilaalla on yksityinen vakuutus, sillä vakuutettua ei ensisijaisesti kiinnosta palvelun hinta, vaan mahdollisimman perusteellinen arvio terveydentilasta. Tutkimuksessa havaitaan, että vakuutuspotilaille teetettiin liiallisesti röntgen- ja ultraäänikuvantamista.

- Kansainvälisesti tiedetään, että liiallinen kuvantaminen on merkittävä ongelma kaikenlaisissa terveysjärjestelmissä, mutta sen syistä on paljon vähemmän tutkimusta. Osoitan, että taloudelliset kannusteet ovat johtaneet joissain tilanteissa kuvantamisen liikakäyttöön Suomessa. Se on potilaan kannalta huono asia, sillä vaikka vakuutetulle ei syntyisi rahallisia menetyksiä, on esimerkiksi röntgensäteilyllä negatiivisia vaikutuksia terveyteen, sanoo Lavaste.

Yksityisten terveysvakuutusten suosio liittyy koulutus- ja tulotasoon – ei terveyspalveluiden tarjontaan

Kolmannessa osatutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä yksityisten tapaturma- ja sairauskuluvakuutusten suosioon. Matka-ajalla lähimmälle terveysasemalle tai yksityiseen lääkärikeskukseen ei ole juurikaan yhteyttä vakuutusten suosioon, kuten ei asiakashinnoillakaan. Sen sijaan vakuutukset ovat yleisempiä siellä, missä koulutus- ja tulotaso ovat korkeammat.

- Tulos kertoo siitä, että yksityisten terveysvakuutusten suosion taustalla ei ole esimerkiksi julkisen perusterveydenhuollon tarjonta, vaan pääosin korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten mieltymykset käyttää yksityistä terveydenhuoltoa.

KTM Konsta Lavasteen taloustieteen väitöskirja ”Payers, providers and patients: Studies on healthcare markets in Finland” tarkastetaan perjantaina 10.10.2025 klo 12.00 Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Seuraa väitöstilaisuutta etänä Moniviestimessä.

Tutustu Konsta Lavasteen väitöskirjaan.

Lisätietoja:
Konsta Lavaste
konsta.lavaste@thl.fi