MIELI ry: Politiikassa pitää huomioida mielenterveysvaikutukset

Hyvä mielenterveys on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia: se vaikuttaa suoraan resilienssiin eli kykyyn selvitä vaikeista muutos- ja kriisitilanteista ja pitää yllä luottamusta ja tulevaisuudenuskoa.  

Mielenterveys vaikuttaa suoraan myös työ- ja opiskelukykyyn ja sitä kautta kansantalouteen. Mielenterveyden edistäminen kaikissa ikäluokissa säästää yhteiskunnan kuluja, koska se vähentää sairaanhoitohoitomenoja ja sairauspoissaoloja. Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä.  

"Huoli mielenterveydestä on kyllä vahvasti kirjattuna hallitusohjelmaan, mutta haasteisiin vastaaminen vaatisi vahvempia toimia: ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen tukea ja oikea-aikaisia palveluita. Esimerkiksi lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä askel, mutta toteutus jää monelta osin vajavaiseksi", toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.    

Mielenterveyttä voi edistää politiikassa monin tavoin, esimerkiksi:  

• Kehittämällä mielenterveyspalveluja niin että hoitoa saa koko maassa oikea-aikaisesti ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti. 

• Huomioimalla mielenterveys työelämää koskevissa muutoksissa ja työturvallisuudessa.  

• Tunnistamalla köyhyys mielenterveyden riskinä ja varmistamalla perusturvan riittävä taso. 

• Turvaamalla järjestöjen kyky jatkaa mielenterveyden edistämistä ja matalan kynnyksen apua.  

• Edistämällä tasa-arvoa huomioimalla päätöksenteossa eri ihmisryhmien, myös vähemmistöjen toiveita. 

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. eduskunnan mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan kuuluvat kansanedustajat kokoontuvat Pikkuparlamenttiin keskustelemaan, miten politiikalla voidaan turvata mielenterveyttä ja jokaisen oikeutta mielenterveyteen. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko ja Mielenterveyspoolin varapuheenjohtaja Minna Savolainen avaavat keskustelun siitä, millaisia mielenterveysvaikutuksia poliittisilla päätöksillä on, ja mitä hyvän mielenterveyden eteen tulisi seuraavaksi tehdä.  

Tauko on pieni, mutta tärkeä mielenterveysteko  

Mielenterveyspäivänä 10.10. puhutaan myös pienten elämänvalintojen vaikutuksesta mielen hyvinvointiin. Mielenterveystaitojen vahvistaminen osana arkea on tärkeää ja merkityksellistä. Kun uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen sekä vapaa-aika ja luovuus ovat tasapainossa, mielikin voi paremmin.  

Esimerkiksi pienet tauot tekemisestä, työstä ja toiminnasta, ovat yksinkertainen, kaikille sopiva tapa, joka auttaa palautumaan ja jaksamaan paremmin.   

Pysähdytään yhdessä – vietä Mielipaussi  

Mielipaussi on koko Suomen yhteinen pysähtymisen hetki Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. klo 10. Mielipaussi voi olla lepohetki, metsäkävely, venyttelyä, hengitysharjoitus tai työympäristössä tyypillinen kahvi- tai teehetki – tai joku muu valitsemasi tapa pitää tauko. Mielipaussin tarkoitus on pitää tauko arkisen puurtamisen keskellä, jonka jälkeen on helpompi taas keskittyä jatkamaan päivän askareita. 

Kuinka voit osallistua Mielipaussiin? 

1. Päätä osallistua Mielipaussiin 10.10. Varaa 10 minuuttia aikaa. 

2. Kannusta muita mukaan. Varaa vaikka tiimiläisten kalenterista Mielipaussi. Aktivoi työyhteisö tai kaverit pysähtymään mielen hyvinvoinnin puolesta.  

3. Jaa kampanjaviestiä sosiaalisessa mediassa: ”En ole tavoitettavissa 10.10. klo 10–10.10. Pidän Mielipaussin.” 

***

Miten mielenterveyskriisi torjutaan? -paneelikeskustelu mielenterveyspolitiikan nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä mielenterveysoikeuksien toteutumisesta  
Pikkuparlamentti, kansalaisinfo 10.10. Klo 9-10.30. Järjestäjät: Mielenterveyspooli ja eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Ilmoittautuminen paneeliin 6.10. mennessä https://forms.gle/hTeQcQjGcYWR9L6U9