Euroopan terveystietoalue antaa tutkijoille välineitä uudistaa terveydenhuoltoa EU:ssa

Bryssel, 6. lokakuuta 2025 – Eurooppa astuu uuteen datavetoisen lääketieteellisen tutkimuksen aikakauteen parhaillaan kehitettävän Euroopan terveystietoalue (European Health Data Space, EHDS) -asetuksen myötä.

Eurooppalainen terveystietoalue rakentuu kahden pääpilarin varaan. Ensisijainen käyttötarkoitus on turvallinen rajat ylittävä pääsy sähköisiin potilastietoihin potilaan hoitoa varten. Toissijainen käyttö (toisiokäyttö) koskee terveystietojen hyödyntämistä tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa, kansanterveystyössä ja päätöksenteossa.

Terveystietoalue tarjoaa turvallisen kehyksen terveystietojen toissijaiselle käytölle ja avaa tutkijoille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia nopeuttaa lääketieteellisiä läpimurtoja sekä parantaa potilaiden hoitotuloksia koko EU:ssa. Toissijaisen käytön odotetaan olevan täydessä toimintavalmiudessa vuoteen 2029 mennessä.

Terveystietoja tutkimuksen käyttöön
Euroopan terveystietoalue tarjoaa pääsyn valtavaan määrään terveystietoja, kuten sähköisiin potilastietoihin, lääkinnällisten laitteiden dataan, kansanterveysrekistereihin ja biopankkeihin. Turvallinen ja keskitetty alusta vähentää byrokratiaa, yksinkertaistaa tiedonsaantia ja mahdollistaa sen, että tutkijat voivat keskittyä tiedon hyödyntämiseen hallinnollisten esteiden sijaan.

Korkeat yhteentoimivuusstandardit ja tiukat tietosuojakäytännöt takaavat, että käytettävä tieto on luotettavaa ja Euroopan lainsäädännön, erityisesti GDPR:n, mukaista. Tieto anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan, jotta tutkijat voivat hyödyntää sitä turvallisesti yksityisyyttä vaarantamatta.

Terveystietoalueen hyödyt tutkimukselle:

• Kliinisten tutkimusten vauhdittaminen: Tieto parantaa tutkimusten suunnittelua, tiedonkeruuta ja tulosten arviointia, ja mahdollistaa näin tehokkaamman ja vaikuttavamman kliinisen tutkimuksen.
• Innovaatioiden edistäminen harvinaissairauksissa ja monimutkaisissa taudeissa: Kokoamalla dataa kaikista jäsenmaista EHDS tukee tutkimusta alueilla, joilla tiedon niukkuus on hidastanut edistystä, esimerkiksi syövässä tai Alzheimerin taudissa.
• Yksilöllinen lääketiede: Monipuoliset terveystietoaineistot mahdollistavat kohdennettujen hoitojen ja räätälöityjen hoitopolkujen kehittämisen, mikä parantaa potilaiden hoitotuloksia.
• Tasapuoliset mahdollisuudet: EHDS varmistaa, että tutkijat kaikista EU-maista ja eri tutkimuskeskuksista voivat osallistua datavetoisiin hankkeisiin resursseista ja sijainnista riippumatta, edistäen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa yli rajojen.
  
  

Merkittävä työkalu tutkimusyhteisölle
Tutkijoille ja tutkimusyhteisöille EHDS on enemmän kuin pelkkä sääntelykehys, sillä se mahdollistaa myös innovaatiot. Eurooppalaisen tietoalueen kautta tutkijat voivat olla mukana rakentamassa datarikasta terveysekosysteemiä, jossa löydökset syntyvät nopeammin, osallistavammin ja potilaslähtöisemmin.

EHDS otetaan käyttöön vaiheittain. Se tarjoaa turvallisen pääsyn yhä useampiin terveystietoryhmiin ja laajenee vähitellen myös genomitietoihin ja muihin datatyyppeihin. Tutkijat ja akateemikot eri puolilla Eurooppaa hyötyvät yhtenäisestä dataekosysteemistä, joka avaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle, innovaatioille ja terveydenhuollon läpimurroille.

Vuoteen 2029 mennessä potilasyhteenvedot, sähköiset reseptit ja lääkejakelu ovat käytössä kaikissa EU:n jäsenmaissa, ja tutkijat sekä muut terveystietojen käyttäjät voivat hakea pääsyä suurimpaan osaan tietokategorioista. Vuoteen 2031 mennessä kokonaisuus laajenee kattamaan myös laboratoriotulokset, kuvantamistutkimukset ja sairaalasta kotiutumisraportit, mikä kasvattaa sen arvoa sekä potilaille että ammattilaisille.

Suomella rooli tienraivaajana
Suomella on ollut tässä muutoksessa vahva pohja, sillä olemme olleet pitkään edelläkävijöitä terveystietojen toissijaisessa käytössä, digitaalisissa potilastiedoissa, kansallisissa rekistereissä ja turvallisissa hallintomalleissa. Tämä tekee suomalaisista yliopistoista, sairaaloista ja tutkimuslaitoksista poikkeuksellisen hyvin valmistautuneita hyödyntämään eurooppalaista terveystietoaluetta heti alusta lähtien.

Suomalainen osaaminen on ollut ratkaisevaa myös eurooppalaisen mallin muotoilussa. Suomi esimerkiksi koordinoi TEHDAS2-yhteistoimintahanketta, joka valmistelee terveystietojen toissijaisen käytön harmonisoitua käyttöönottoa koko EU:ssa.

Aloite etenee vaiheittain  
Aloite on jo käynnissä. Parhaillaan kehitteillä on potilasyhteenvetojen, sähköisten reseptien ja lääkemääräysten saaminen käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä aloite on valmis vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi tutkijat ja muut terveystiedon käyttäjät voivat jättää hakemuksia saadakseen käyttöönsä suurimman osan terveystietoluokista.

Vuoteen 2031 mennessä kokonaisuutta laajennetaan kattamaan laboratoriotulokset ja -lausunnot, lääketieteelliset kuvantamistutkimukset ja -lausunnot sekä sairaalasta kotiuttamisraportit. Lisäksi terveystiedon käyttäjät – mukaan lukien tutkijat – voivat hakea käyttöoikeutta myös loppuihin terveystietoluokkiin.