Rasva ruokkii aivoja – läpimurto aivojen aineenvaihduntasairauksien hoidossa
Tiesitkö, että aivot voivat käyttää rasvaa energianlähteenä? Lupaavat uudet tutkimustulokset osoittavat, että aivojen hermosolut voivat käyttää rasvaa ajattelun, liikkumisen ja muistamisen polttoaineena. Yllättävä löydös saattaa mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen vakaviin aivosairauksiin.
Australialaisen Queenslandin yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat tekivät vakiintuneen tiedon vastaisen havainnon, jonka mukaan hermosolut eivät saa kaikkea energiaansa sokerista, vaan ne voivat polttaa myös rasvaa. Kaiken lisäksi hermosolut muodostavat itse rasvoja kierrättämällä omia osiaan, kun energiantarve on suuri. Tämä on mahdollista DDHD2-nimisen proteiinin ansiosta.
Havainto voi mullistaa potilaiden elämän
HSP54-nimisessä (perinnöllinen spastinen parapareesi) aivosairaudessa DDHD2 ei toimi kunnolla. Ilman sitä hermosolut eivät pysty valmistamaan rasvoja energiantuotantoon ja solutoimintojen tueksi, mikä johtaa varhaisiin ja paheneviin ongelmiin signaalien lähettämisessä.
HSP54-potilaiden liikkuminen ja ajattelu alkaa heikentyä jo nuorena. Uusi löydös tuo kuitenkin toivoa: tutkijat onnistuivat elvyttämään laboratorio-oloissa viljeltyjen viallisten hermosolujen energiantuotannon ja toiminnan alle kahdessa vuorokaudessa antamalla niille erikseen valmistettuja rasvahappovalmisteita.
– Tämä on mullistava löydös, sanoo tohtori Merja Joensuu, joka suunnitteli hankkeen ja johti tutkimusta Australian biotekniikan ja nanoteknologian instituutissa.
– Näytimme, että terveet hermosolut käyttävät energianlähteenä rasvoja. Kun tämä reitti katkeaa HSP54:n kaltaisissa sairauksissa, vahingot voidaan ehkä estää tai korjata rasvahappopohjaisella terapialla.
Toivoa uusista tekniikoista
Tutkimusryhmä on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen eli testaamaan näiden rasvahappopohjaisten hoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta esikliinisissä malleissa, mikä on välttämätöntä ennen kliinisiä eli potilaisiin kohdistuvia tutkimuksia. Lisäksi tarkoitus on selvittää, voiko rasvoihin pohjautuvaa hermosolujen toimintaa hyödyntää muiden, aiemmin parantumattomien aivosairauksien hoitamisessa.
– Jatkamme mielenkiintoista yhteistyötä uusien aivokuvantamistekniikoiden parissa ja vauhditamme samalla uuden hoitomuodon kehitystä. Läpimurto voi mullistaa paitsi alan käytännöt, myös ihmisten elämän, dosentti Giuseppe Balistreri Helsingin yliopistosta toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Giuseppe BalistreriTutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0503149167Giuseppe.Balistreri@helsinki.fiMerja JoensuuTutkijaQueenslandin yliopisto, Australia
m.joensuu@uq.edu.auPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Puiden erittämillä yhdisteillä saattaa olla yllättävän suuri vaikutus ilmakehän koostumukseen2.10.2025 09:27:42 EEST | Tiedote
Puiden erittämät, diterpeeneinä tunnetut yhdisteet saattavat vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomin tavoin hiukkasten muodostumiseen ilmakehässä.
Uusi suomalainen säätiö haluaa ostaa Vanhan ylioppilastalon1.10.2025 09:45:59 EEST | Tiedote
Tavoitteena on turvata Vanhan ylioppilastalon kulttuurikäyttö
Maailmanlaajuinen koe paljastaa, miten saalistus muokkaa hyönteisten väristrategioita30.9.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Luonnossa eläinten strategia voi olla joko piiloutuminen ja huomaamattomuus tai kirkkaisiin väreihin perustuva varoitusviesti saalistajalle. Kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuului myös Helsingin yliopiston tutkijoita, testasi eläinten väristrategioiden toimivuutta ainutlaatuisessa globaalissa kenttäkokeessa.
Vauvoille ja taaperoille riittää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia30.9.2025 09:49:27 EEST | Tiedote
Nykysuositusten mukainen 10 mikrogramman D-vitamiiniannos ensimmäisten ikävuosien aikana on riittävä terveenä syntyneiden suomalaislasten luuston kehityksen kannalta. Suurempi annos ei tuo lisähyötyä.
Puita kuolee hälyttävää tahtia - tutkijat tarvitsevat lisää tietoa ymmärtääkseen ilmiötä24.9.2025 15:06:41 EEST | Tiedote
Viime vuosikymmeninä puuston kuolleisuus on kasvanut monissa metsäekosysteemeissä ympäri maailmaa. Metsätutkijat korostavat tarvetta ymmärtää tätä ilmiötä paremmin, sillä sen vaikutuksia maapallon ekologiaan ei vielä täysin tunneta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme