Leikkaus vai kipsaus – Taysin tutkimus muuttaa rannemurtumien hoitoa yli 65-vuotiailla
Taysista johdettu pohjoismainen tutkimus kertoo, että tietyissä tilanteissa osa iäkkäistäkin potilaista voi hyötyä rannemurtuman leikkaushoidosta. Kipsihoito tuottaa potilaan toimintakyvyn kannalta kuitenkin yhtä hyvät tulokset kuin leikkaus, jos ranteen asento saadaan hyväksi heti kipsihoidon alussa. Tutkimus uudistaa hoitokäytäntöjä Suomessa ja kansainvälisesti.
Värttinäluun alaosan murtuma eli rannemurtuma on yleisin yli 65-vuotiaiden potilaiden murtuma. Kuitenkin sen optimaalisesta hoidosta ikääntyneillä potilailla on ristiriitaista tutkimusnäyttöä.
− Aiemmin tehdyt tutkimukset eivät kerro, tulisiko rannemurtuma leikata vai kipsihoitoa jatkaa, jos murtuman asento heikkenee kipsihoidon aikana, sanoo ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuva lääkäri Teemu Hevonkorpi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Taysista.
Tähän on saatu nyt vastauksia tuoreessa pohjoismaisessa tutkimuksessa, jossa Taysin tuki- ja liikuntaelinkeskus on 10 vuotta toiminut pääkeskuksena. NITEP-tutkimusryhmän (Nordic Innovative Trials to Evaluate osteoPorotic fractures) monikeskustutkimuksessa verrattiin kipsihoitoa ja volaarisen lukkolevyn avulla tehtävää leikkausta.
Leikkauksesta joskus lisähyötyä
Tutkimuksessa seurattiin yli 65-vuotiaita rannemurtumapotilaita, joiden murtuman asento ei täyttänyt hyväksyttäviä kriteerejä joko heti murtuman paikalleen asettamisen ja kipsauksen jälkeen tai joiden murtuman asento heikkeni kriteerien ulkopuolelle ensimmäisen kymmenen vuorokauden seurannassa.
Tulokset kertovat, että osa yli 65-vuotiaista rannemurtumapotilaista hyötyy varhaisvaiheen leikkaushoidosta.
− Jos rannemurtuman asento heikkeni kipsihoidossa kymmenen vuorokauden aikana ja potilas päädyttiin leikkaamaan, hän ei saanut leikkauksesta merkittävää lisähyötyä kipsihoidon jatkamiseen verrattuna.
Leikattujen potilaiden toimintakyky oli kuitenkin useilla mittareilla muita parempi, jos murtuman asentoa ei saatu hyväksi heti kipsihoidon alussa. Tätä katsottiin vuoden seurannassa.
− Leikkauksesta keskimäärin saatu hyöty oli pienehkö. Viime vuosina on kuitenkin ajateltu, että tämä ikäryhmä ei välttämättä hyödy leikkauksesta lainkaan, joten tulokset tulevat muuttamaan hoitokäytäntöjä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hoitolinja tulisi päättää alkuvaiheen hoitotoimien jälkeen potilaan kanssa yhdessä keskustellen.
Seurannan tarve vähenee
Tutkimukseen osallistui 291 potilasta Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkimuspotilaiden toipumista murtumasta seurattiin 12 kuukauden ajan käyttäen ranteen toimintakyvyn arviointiin käytettäviä kyselykaavakkeita, fysiologisia mittauksia, röntgenkuvia ja potilasasiakirjamerkintöjä.
Perinteisesti rannemurtuman asentoa on kipsihoidon aikana seurattu viikon, kahden viikon ja viiden viikon kohdalla otettavin röntgenkuvin. Jos murtuman asento on heikentynyt kontrollikuvissa, on konsultoitu paikallisten käytäntöjen mukaisesti ortopedia tai käsikirurgia leikkaushoidon tarpeesta.
Tutkimustulokset tulevat muuttamaan hoitokäytäntöjä myös seurannan ja kuvantamisen osalta.
− Koska kipsihoidon jatkaminen murtuman asennon heikentyessä johti ranteen toimintakyvyn kannalta yhtä hyviin tuloksiin kuin leikkaus, ei murtuman asennon seuraamisesta röntgenkuvilla kipsihoidon aikana saada lisähyötyä. Tutkimushavainto vähentää murtuman alkuvaiheen seurannan tarvetta ja aikaansaa huomattavat kustannussäästöt, kun tuhansien potilaiden rannemurtumien kontrollikäyntejä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin voidaan vähentää.
Drift-rannemurtumatutkimuksen päätulokset on julkaistu Plos Medicine -julkaisussa syyskuussa:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Hevonkorpi, lääketieteen lisensiaatti, ortopedian ja traumatologian erikoistuva lääkäri, tuki- ja liikuntaelinkeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, teemu.hevonkorpi@pirha.fi, p. 03 3116 5504
Pirkanmaan hyvinvointialue
Tarjoamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä pelastuspalveluita kaikille pirkanmaalaisille. Toimimme laajasti noin 700 toimipisteessä ja olemme helposti tavoitettavissa myös digitaalisesti. Meillä toimii Suomen toiseksi suurin yliopistollinen sairaala Tays. Tutkimuksella ja koulutuksella tähtäämme tulevaisuuteen, mutta asukkaiden arjessa olemme tässä ja nyt, kaikkina päivinä ja aikoina. Meitä pirhalaisia on noin 20 000, ja olemmekin Pirkanmaan suurin työyhteisö.
Lisätietoja pirha.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan hyvinvointialue
Aluehallitus esittää valtuustolle helpotusta asiakasmaksujen alentamiseen6.10.2025 11:10:28 EEST | Tiedote
Aluehallitus käsitteli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen käytäntöjä koskevaa asiakirjaa, päivitettyä investointisuunnitelmaa ja hyväksyi järjestöjen avustustoiminnan yleiset periaatteet.
Asiakasmaksujen alentamisen linjaukset ja järjestöavustusten periaatteet aluehallituksessa 6.10.1.10.2025 16:23:47 EEST | Tiedote
Aluehallitus käsittelee maanantaina 6.10. muun muassa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen linjauksia ja prosessia, järjestöjen avustustoiminnan yleisiä periaatteita sekä täydennettyä investointisuunnitelmaa.
Pirkanmaan nuorisovaltuuston vapaat paikat nyt haettavana1.10.2025 07:51:33 EEST | Tiedote
Pirkanmaan nuorisovaltuuston vapaille paikoille voi hakea kuka tahansa 13-20-vuotias nuori, joka asuu tai opiskelee Pirkanmaalla.
Kotihoidon ja palveluasumisen lääkärikäynneistä aletaan periä maksu 1.10.2025 alkaen yhtenäisesti koko Pirkanmaan alueella29.9.2025 16:10:55 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialue alkaa periä maksua lääkärikäynnistä kotihoidon, yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkailta 1.10.2025 alkaen. Lääkärikäynnin maksu on 28,20 euroa käynniltä, ja se peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa.
Pirkanmaan hyvinvointialue kutsuu asukkaita arvioimaan omalääkärimallia29.9.2025 10:18:47 EEST | Tiedote
Pirkanmaan sosiaali- ja terveysasemilla otetaan syksyn aikana käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa osalle asiakkaista nimetään omalääkäri ja omahoitaja. Asukaspaneelissa selvitetään asukkaiden näkemyksiä hoidon jatkuvuusmallin potilasryhmistä ja aikataulusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme