Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat saavat apua ryhmäkuntoutuksesta

Krooninen väsymysoireyhtymä on pitkäaikainen ja vaikeasti diagnosoitava sairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat voimakas uupumus ja heikentynyt rasituksensietokyky. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua.

Psykologi Meeri Keurulainen osoittaa väitöskirjassaan, että krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneiden kuntoutumisen edellytyksiä voidaan vahvistaa, jos terveydenhuollossa huomioidaan sairastuneen toimijuus lääketieteellisen näkökulman rinnalla. Laadullisessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lieväasteisesti oireilevien kokemuksia.

– Oireyhtymään liittyvä tieteellinen tutkimus on vireää ja uusia kuntoutusmuotoja kehitetään jatkuvasti, Keurulainen kertoo.

Keurulainen teki väitöstutkimuksensa osana Päijät-Hämeen keskussairaalan monitieteellistä hanketta, jossa kehitettiin krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneille kohdennettua terveyspsykologista ryhmäkuntoutusta. Osallistujat kokivat ryhmäkuntoutuksen vahvistavan itsesäätelykeinoja ja itsetietoisuutta sekä auttavan sairastumisen herättämien tunteiden jäsentelyssä.

Erityisen hyödyllisenä osallistujat pitivät kuntoutusprosessin rakentamista yhteisessä vuoropuhelussa tiedon, vertaisten ja ammattilaisten ohjauksen kesken. Ryhmäkuntoutukseen osallistuneet kokivat kuntoutuksen vahvistaneen tunnetta toimijuudesta, eli siitä, että he voivat itse vaikuttaa ja tehdä valintoja omassa kuntoutumisessaan ja arjessaan.

Tuloksissa nousivat esiin myös terveydenhuollon rakenteelliset ja asenteelliset haasteet. Hoito- ja kuntoutuspolkujen puuttuessa sairastuneet joutuivat turvautumaan omaisiin ja vertaistukeen. Lisäksi taloudellinen epävarmuus vei voimavaroja kuntoutumiselta.

– Sairastunut nähdään perinteisesti hoidon ja kuntoutuksen kohteena. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös yksilön omat taidot, halu kuntoutua, sosiaalinen verkosto ja käyttäytymiskokeiluihin kannustava ammattilaisten tarjoama tuki ovat kuntoutumisessa keskeisiä. Kuntoutusta tulisikin rakentaa yksilöllisten voimavarojen ja toimijuuden vahvistamisen ympärille, Keurulainen painottaa.

– Kuntoutus ei ole vain yksilön asia, vaan yhteinen prosessi, jossa yhteiskunta, palvelurakenteet ja sairastunut ihminen vaikuttavat toisiinsa. Jokaisen panos on tärkeä, hän jatkaa.

Meeri Keurulaisen akateeminen väitöstilaisuus Terveyspsykologinen lähestymistapa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavien kuntoutukseen ja toimijuuden vahvistamiseen.
Lauantai na 11.10. klo 12 Mattilanniemi, Agora, ls. 2. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. 

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/vaitos-keurulainen111025

Vastaväittäjänä toimii dosentti Elina Weiste, Työterveyslaitos ja kustoksena professori Juha Holma, Jyväskylän yliopisto.