Tutkijat kehottavat huomioimaan eläinten levittämien tautien riskin ennallistamishankkeissa
Häiriöt villieläinten elinympäristöissä lisäävät myyräkuumeen kaltaisten eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien puhkeamisriskiä. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimus osoitti kuitenkin, että myös luonnon ennallistamiseen liittyy vaaroja, jotka on otettava huomioon.

Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit uhkaavat ihmisten terveyttä maailmanlaajuisesti. Kun ihmiset vaikuttavat luontoon esimerkiksi ottamalla käyttöön eläinten elinalueita, he saattavat altistua sairauksia levittäville eläimille, mikä kasvattaa tartuntojen riskiä.
Samaan aikaan eri puolilla maailmaa pyritään ennallistamaan vaurioituneita ekosysteemejä ja palauttamaan luontoalueita entiseen tilaansa monimuotoisuuden lisäämiseksi. Nature Ecology & Evolution ‑lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kokosivat ja analysoivat tietoa ennallistamiseen liittyvistä vaaroista tilanteissa, joissa zoonoosien mahdollisuutta ei ole otettu huomioon. Tähän asti on ollut epäselvää, miten ennallistaminen voi johtaa tartuntatautien leviämiseen.
– Ennallistamisen tueksi tarvitaan runsaasti käytännön ohjeita siitä, miten toimet voidaan toteuttaa niin, että edistetään monimuotoisuutta mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla pidetään eläinperäisten tartuntatautien leviämisriski mahdollisimman pienenä, sanoo tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Frauke Ecke.
Tilapäinen tautiriskin kasvu mahdollinen
Ecke huomauttaa, että toivotut lajit eivät aina palaa alueelle heti ennallistamistoimien jälkeen. Tartuntatauteja levittävät eläimet voivat sillä välin levitä ja lisääntyä, mikä kasvattaa sairastumisriskiä.
Ecken mukaan näin voi käydä esimerkiksi vanhoissa metsissä.
– Tällaisten ekosysteemien pienten, monilajisten nisäkäsyhdyskuntien tasapaino voi horjua metsän hakkuun seurauksena siten, että jäljelle jää vain muutamia lajeja. Jos vanhaa metsää pyritään ennallistamaan, joidenkin lajien paluu voi viedä jopa sata vuotta. Tänä aikana alueen saattavat vallata metsämyyrät, joiden kantama myyräkuumevirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavankin taudin, Ecke huomauttaa.
Yhtenä toimenpiteenä metsään voidaan ripustaa pönttöjä pöllöjen määrän lisäämiseksi.
– Saalistajia houkuttelevilla rakenteilla voimme hillitä metsämyyrän ja muiden tartuntoja levittävien lajien runsastumista, kunnes luonnollinen tasapaino palautuu, hän selittää.
Neuvoja viranomaisille
Tutkimuksessa painotetaan, kuinka tärkeää on ottaa ilmastonmuutos huomioon ennallistamishankkeita suunniteltaessa. Ennallistettujen elinympäristöjen olosuhteet voivat olla täysin erilaiset 50 vuoden päästä.
Tutkijat kehottavatkin viranomaisia ja päättäjiä eri puolilla maailmaa perehtymään politiikkasuositukseen koottuun uuteen tietoon. (Politiikkasuositus on vain englanniksi).
– Sen tärkein viesti on, että mahdolliset tautiriskit tulisi huomioida jo ennallistamistoimia suunniteltaessa. Näin voidaan vähentää toimiin liittyvää tautiriskiä, Ecke toteaa.
Tutkimus tehtiin EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitusta saaneen BEPREP-hankkeen puitteissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frauke EckeProfessori
Puh:+358-50-479 76 63frauke.ecke@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja13.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. Epävarmuus tulevaisuudesta lisää painetta vaurastua jo varhain.
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Slush 2025: uusi hoito epilepsiaan & seitsemän muuta tieteen läpimurtoa12.11.2025 08:39:51 EET | Tiedote
Vapaus tutkia ja kyky yhdistää eri tieteenalojen osaamista - siinä hyvä resepti maailmaa mullistavien innovaatioiden syntyyn.
Geeneillä on yhteys opiskelualan valintaan11.11.2025 09:20:35 EET | Tiedote
Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.
Miksi Suomessa keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin Pohjoismaissa?7.11.2025 11:16:02 EET | Tiedote
Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme