Tutkimus: Yli 55-vuotiaat kuluttajat arvostavat terveystuotteiden laatua, turvallisuutta ja vaikutusten varmuutta

Erikoiskaupan liitto ETU ry:n tutkimus kartoitti laajasti yli 55-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä kuluttajina. Lähes 4000 vastaajan aineisto tekee selvityksestä poikkeuksellisen kattavan. Tutkimus selvitti kuluttajien ostokäyttäytymistä ja siihen liittyvää ajattelua eri toimialoilla. Terveystuotteita koskeviin kysymyksiin vastasi yhteensä 656 henkilöä.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ylivoimaisia

Tutkimuksen mukaan terveystuotteita ostaneista 55 vuotta täyttäneistä kahdeksan kymmenestä ostaa vitamiineja ja kivennäisaineita. Muita yleisiä tuotteita ovat probiootit (22 %), univalmisteet (19 %), rasvahapot (18 %) ja nivelvalmisteet (18 %).

”Terveystuotteiden laaja käyttö 55+-vuotiaiden keskuudessa osoittaa, että yhä useampi haluaa vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa aktiivisesti. Ravitsemustarpeet muuttuvat iän myötä: vanhemmiten ruokahalu voi heikentyä ja ravintoaineiden saanti jäädä vajaaksi. Vitamiinit, kivennäisaineet ja rasvahapot ovat keskeisiä ravitsemuksen täydentäjiä. On myös hyvä muistaa, että Käypä hoito -suositusten mukaan esimerkiksi kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti on olennainen osa osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa – tämä kuvastaa hyvin sitä, miten ravintolisät kytkeytyvät muun muassa rappeumasairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon”, toteaa Terveystuotetukut ry:n toimitusjohtaja Marja Koivisto.

Ostopaikat ja tietolähteet

Tutkimukseen vastanneet hankkivat terveystuotteita monikanavaisesti: apteekeista (57 %), päivittäistavarakaupoista ja tavarataloista (50 %), verkkokaupoista (14 %) ja terveyskaupoista (10 %).

Ikäryhmien välillä on havaittavissa eroja, vanhemmilla kuluttajilla (75+) apteekki korostuu selvästi tärkeimpänä ostopaikkana. Nuoremmassa, yli 55-vuotiaiden, ryhmässä päivittäistavarakaupat ja verkkokaupat ovat suhteellisesti suuremmassa roolissa.

Tietoa haetaan erityisesti apteekkien neuvonnasta (41 %), terveyslehdistä (20 %) ja hakukoneista (17 %).

”Ikääntyneet kuluttajat hankkivat terveystuotteita yhä monikanavaisemmin. Apteekit säilyttävät vahvan roolinsa erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä, kun taas nuoremmat ikääntyneet hyödyntävät aktiivisesti myös päivittäistavarakauppoja, verkkokauppoja ja terveystuotekauppoja. Tiedonhaku tapahtuu sekä perinteisten että digitaalisten kanavien kautta, mikä korostaa luotettavan ja monikanavaisen viestinnän merkitystä terveystuotealalla. On tärkeää muistaa, että terveystuoteala on erittäin säänneltyä, ostaminen on yhtä turvallista niin apteekeista kuin terveystuotekaupoista”, sanoo Koivisto.

Ostopäätöksissä laatu ratkaisee

Ikääntyneet kuluttajat tekevät terveystuotteiden ostopäätöksiä ennen kaikkea laadun ja luottamuksen perusteella. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden merkitystä asteikolla 1–5, laatu nousi tärkeimmäksi tekijäksi (ka 4,45), heti perässä luottamus tuotteen vaikutuksiin (ka 4,31) ja luotettava ostopaikka (ka 4,24). Vaikka hinta (ka 3,95) on edelleen merkityksellinen, se ei ole ratkaisevin tekijä.

Kun vastaajilta kysyttiin, mikä yksittäinen tekijä on kaikkein tärkein ostopäätöstä tehdessä, luottamus tuotteen vaikutuksiin nousi kärkeen (23 %), laatu oli toisena (18 %) ja hinta kolmantena (13 %).

”Ikääntyneiden terveystuoteostot perustuvat luottamukseen ja laatuun. Tulokset kertovat pysyvästä trendistä, jossa turvallisuus ja vaikutusten varmuus painavat enemmän kuin hetkelliset muotivirtaukset”, sanoo Koivisto.

Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää

Tutkimuksen mukaan lähes puolet (46 %) vastaajista on keskustellut terveystuotteiden käytöstä oman lääkärinsä kanssa. Vuoropuhelu lääkärin kanssa lisääntyy iän myötä. Yli 75-vuotiaista 57 % on keskustellut terveystuotteiden käytöstä lääkärinsä kanssa. Lisäksi 32 % on mittauttanut vitamiini- ja kivennäisaineiden tasoja.

Vastaukset osoittavat Koiviston mukaan sen, että ravintolisien käyttö on luonteva osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.

”Vitamiini- ja kivennäisaineiden tasojen mittaaminen on tärkeää, jotta tuotteiden käyttö perustuu todelliseen tarpeeseen. Ikääntyessä elimistön ravintoaineiden imeytyminen voi heikentyä ja yksilölliset tarpeet korostuvat. Terveyden tukeminen vaatii yksilöllistä ja moniammatillista yhteistyötä, jossa terveystuotteet voivat olla arvokas osa hyvinvoinnin ylläpitoa.”

Rahankäyttö pysyy tasaisena

Ikääntyneet käyttävät terveystuotteisiin keskimäärin noin 128 euroa vuodessa. Kaupunkimaisuus ja eteläsuomalaisuus nostavat todennäköisyyttä suurempaan rahankäyttöön. Suurin osa arvioi kulutuksensa pysyvän ennallaan (86 %), ja vain pieni osa näkee sen kasvavan tai vähenevän merkittävästi.

”Yli 55-vuotiaiden keskimääräinen vuosikulutus kertoo siitä, että terveystuotteet ovat vakiintunut osa arkea ja omaan hyvinvointiin panostetaan tietoisesti. Kulutuksen pysyvyys puolestaan heijastaa luottamusta terveystuotteista saatuihin hyötyihin”, summaa Koivisto.

Liite: Erikoiskauppa 2025 -ostopolkututkimuksen tiivistelmä.

Erikoiskaupan liitto ETU ry tutki yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa poikkeuksellisen laajasti suomalaisten 55 vuotta täyttäneiden käsityksiä itsestään kuluttajina. Nuorimmat vastaajat olivat 55-vuotiaita, vanhimmat yli 90-vuotiaita. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, jonka paneelikyselyyn vastasi internetissä heinä-, elo- ja syyskuussa yhteensä 3824 kohderyhmään kuulunutta. Terveystuotteita ostaneita vastaajia tutkimuksessa on 656. Tulokset on vakioitu vastaamaan vakioväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.