Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Sähköverkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan taustalla on monimutkainen malli, joka viime kädessä arvioi palvelun hintaa. DI Joel Seppälä tutki väitöskirjassaan julkisten valvontatietojen perusteella suomalaisten sähkönjakeluverkkojen kustannuksia ja palvelun laatua.
Hän huomioi tutkimuksessaan verkon rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, keskeytyskustannukset sekä omistajien saamat tuotot.
– Kaikkein edullisin ratkaisu ei aina ole paras yhteiskunnan kannalta. On arvioitava, miten investointi tuottaa hyötyä koko elinkaarensa aikana, toteaa Seppälä.
Pitkät verkkopituudet johtavat korkeampiin kustannuksiin
Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan pitkät verkkopituudet johtavat suurempiin kustannuksiin asiakasta kohden. Tämä lisää painetta uusille sähkönjakeluratkaisuille, jos halutaan kustannustehokasta elinvoimaa myös pitkien etäisyyksien alueille, kuten Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Julkisten valvontatietojen perusteella näillä alueilla asiakasta kohden lasketut keskimääräiset kustannukset ovat jopa kolminkertaiset tiheimpien kaupunkialueiden kustannuksiin nähden.
Moninkertaiset kustannukset johtuvat pitkien etäisyyksien ja siten verkkopituuden aiheuttamista kustannuksista.
– Korkeammille hinnoille löytyy sinänsä ymmärrettäviä perusteita. Toisaalta valvontamenetelmät ovat palkinneet yhtiöitä suhteellisen laadun parantamisesta, vaikka muihin yhtiöihin nähden ollut laadussa on edelleen ollut parantamisen varaa, Seppälä kertoo.
Tekoälyn avulla verkkopalvelun tehokkuutta ja hyötyjä voidaan arvioida paremmin
Uusien matemaattisten kuvausten ja tekoälypohjaisten menetelmien avulla verkkopalvelujen tehokkuutta voidaan arvioida paremmin palvelusta saatujen hyötyjen näkökulmasta. Käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta muun muassa verkkoyhtiöiden toimintaympäristön vaikutuksista.
– Tekoälypohjaiset menetelmät ovat läpinäkyvä ja lupaava suunta ratkaisukeskeiseen sähköverkkopalvelujen kehittämiseen. Ne voivat luoda edellytyksiä elinvoiman säilyttämiseen myös pitkien etäisyyksien alueilla, Seppälä sanoo.
Espoolainen Joel Seppälä työskentelee Advian Oy:ssä Senior Advisorina tekoälyä hyödyntävien dataratkaisujen parissa. Seppälä on työskennellyt useissa eri verkkoyhtiöissä muun muassa verkon kehittämisen, mittaustiedon hallinnan ja kysyntäjouston äärellä sekä Energiavirastossa viranomaisena sähköverkkojen kehittämisen valvonnan parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. lokakuuta
Diplomi-insinööri Joel Seppälän sähkötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Regulating Electricity Distribution Reliability in Finland under European Steering Context – Methodology for enhanced evaluation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 17.10.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Tietotalo-rakennuksessa, salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimivat professori Jukka Lassila LUT-yliopistosta ja tohtori Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy:stä. Kustoksena toimii professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Seppälä
p. 040 334 6549
joel.seppala@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme