Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Sähköverkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan taustalla on monimutkainen malli, joka viime kädessä arvioi palvelun hintaa. DI Joel Seppälä tutki väitöskirjassaan julkisten valvontatietojen perusteella suomalaisten sähkönjakeluverkkojen kustannuksia ja palvelun laatua.
Hän huomioi tutkimuksessaan verkon rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, keskeytyskustannukset sekä omistajien saamat tuotot.
– Kaikkein edullisin ratkaisu ei aina ole paras yhteiskunnan kannalta. On arvioitava, miten investointi tuottaa hyötyä koko elinkaarensa aikana, toteaa Seppälä.
Pitkät verkkopituudet johtavat korkeampiin kustannuksiin
Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan pitkät verkkopituudet johtavat suurempiin kustannuksiin asiakasta kohden. Tämä lisää painetta uusille sähkönjakeluratkaisuille, jos halutaan kustannustehokasta elinvoimaa myös pitkien etäisyyksien alueille, kuten Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Julkisten valvontatietojen perusteella näillä alueilla asiakasta kohden lasketut keskimääräiset kustannukset ovat jopa kolminkertaiset tiheimpien kaupunkialueiden kustannuksiin nähden.
Moninkertaiset kustannukset johtuvat pitkien etäisyyksien ja siten verkkopituuden aiheuttamista kustannuksista.
– Korkeammille hinnoille löytyy sinänsä ymmärrettäviä perusteita. Toisaalta valvontamenetelmät ovat palkinneet yhtiöitä suhteellisen laadun parantamisesta, vaikka muihin yhtiöihin nähden ollut laadussa on edelleen ollut parantamisen varaa, Seppälä kertoo.
Tekoälyn avulla verkkopalvelun tehokkuutta ja hyötyjä voidaan arvioida paremmin
Uusien matemaattisten kuvausten ja tekoälypohjaisten menetelmien avulla verkkopalvelujen tehokkuutta voidaan arvioida paremmin palvelusta saatujen hyötyjen näkökulmasta. Käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta muun muassa verkkoyhtiöiden toimintaympäristön vaikutuksista.
– Tekoälypohjaiset menetelmät ovat läpinäkyvä ja lupaava suunta ratkaisukeskeiseen sähköverkkopalvelujen kehittämiseen. Ne voivat luoda edellytyksiä elinvoiman säilyttämiseen myös pitkien etäisyyksien alueilla, Seppälä sanoo.
Espoolainen Joel Seppälä työskentelee Advian Oy:ssä Senior Advisorina tekoälyä hyödyntävien dataratkaisujen parissa. Seppälä on työskennellyt useissa eri verkkoyhtiöissä muun muassa verkon kehittämisen, mittaustiedon hallinnan ja kysyntäjouston äärellä sekä Energiavirastossa viranomaisena sähköverkkojen kehittämisen valvonnan parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. lokakuuta
Diplomi-insinööri Joel Seppälän sähkötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Regulating Electricity Distribution Reliability in Finland under European Steering Context – Methodology for enhanced evaluation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 17.10.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Tietotalo-rakennuksessa, salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimivat professori Jukka Lassila LUT-yliopistosta ja tohtori Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy:stä. Kustoksena toimii professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Seppälä
p. 040 334 6549
joel.seppala@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Valmistuneiden uraseurantakysely on käynnissä6.10.2025 09:27:46 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely 2025 käynnistyi 1. lokakuuta. Nyt kysely lähetetään vuonna 2020 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin (varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinnon suorittaneille. Tohtorien uraseurantakysely lähetetään vuonna 2022 tohtorin tutkinnon suorittaneille.
Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote
Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.
Tutkijat laativat mallin tulevaisuuden senioriasumisen kehittämiseen2.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasuminen (TULE) -tutkimushankkeessa on kehitetty senioriasumisen malli, joka kattaa koko asumisen prosessin yhteisestä seudullisesta visiosta aina asumiseen ja seurantaan asti. Malli keskittyy paikkalähtöiseen kehittämiseen, ja sen tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuvan tärkeys: yksittäisillä ratkaisuilla ei voida ratkaista ikääntyvien asumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme