Näkeminen ei ole säästökohde – yli 55-vuotiaat panostavat laatuun ja asiantuntijuuteen

Tuoreen Erikoiskauppa 2025 -tutkimuksen mukaan niiden yli 55-vuotiaiden vastaajien joukossa, jotka ovat joskus ostaneet näkemiseen liittyviä tuotteita tai palveluita, rahaa on viimeisen 12 kuukauden aikana käytetty keskimäärin 280 euroa. Ikääntyneiden naisten kulutus (338 €) on selvästi korkeampaa kuin miesten (220 €).

”On kiinnostavaa, että ikä ja eläkkeellä olo näyttävät lisäävän näkemisen tuotteisiin ja palveluihin käytettävää rahamäärää. Saattaa olla, että myös laittoman pitkät hoitojonot näkyvät tässä – eläkeläiset valitsevat yksityisen kaihikirurgian julkisen sijaan, mikä selittäisi ostoksen arvon nousua”, kertoo Näkeminen ja silmäterveys Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten rahan käyttö näkemisen tuotteisiin muuttuu seuraavan 12 kuukauden aikana, 68 % arvioi sen pysyvän ennallaan, 17 % uskoo sen kasvavan ja vain 11 % vähenevän. Näkemisen tuotteet ovat lähes viimeisiä, joista ollaan valmiita tinkimään hintatason muuttuessa.

”Rahan käytön alan tuotteisiin ja palveluihin uskotaan säilyvän vähintään ennallaan tässä ikäryhmässä myös tulevaisuudessa. Tämä kertoo näkemisen tuotteiden ja palveluiden koetusta tärkeydestä arjessa ja hyvinvoinnissa. Näkemisen tuotteiden ja palveluiden ostamista ollaan valmiita vähentämään ruoan hankinnan jälkeen kaikista vähiten hintatason mahdollisesti muuttuessa”, Tast sanoo.

Silmälasit selkeästi suosituin ostos – asiantuntijan rooli korostuu

Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta yli 55-vuotiaasta vastaajasta, jotka ovat joskus ostaneet näkemiseen liittyviä tuotteita tai palveluita, hankkii niitä vähintään 2–3 vuoden välein tai useammin.
Viimeisen vuoden aikana yleisin ostos on ollut silmälasit (66 %), toiseksi näönhuollon palvelut (45 %) ja kolmantena aurinkolasit (25 %).

”Tulokset osoittavat, että yli 55-vuotiaat huolehtivat näöstään säännöllisesti. Silmälasit ja näönhuollon palvelut ovat selvästi tärkeimpiä hankintoja, mikä kertoo sekä tarpeesta että luottamuksesta alan ammattilaisiin”, Tast sanoo.

Optikkoliikkeet ylivoimaisesti suosituin ostopaikka

Erikoisliikkeen asema on vahva: 86 % vastaajista kertoo asioivansa optikkoliikkeessä. Lääkäriasemat jäävät selvästi jälkeen (9 %), ja verkkokaupan osuus on vain 4 %.

Alan tuotteita ja palveluita ostetaan useimmiten tarpeeseen: lähes 60 % vastaajista tekee ostopäätöksen vain, kun tarve syntyy. Noin 40 % tarvitsee ostopaikassa asiantuntijan apua ennen päätöstä, ja neljännes katselee ensin vaihtoehtoja ennen valintaa.

”Tässä ikäryhmässä ostopäätökseen vaikuttavat erityisesti asiantuntijan rooli ja tarjolla olevat vaihtoehdot. Optikkoliikkeen vahva asema osoittaa, että henkilökohtainen palvelu ja luottamus asiantuntijaan ovat yhä ratkaisevia – verkkokauppa ei vielä vastaa näihin tarpeisiin”, Tast toteaa.

Laatua ja tuttuutta arvostetaan – brändi jää taka-alalle

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden merkitystä asteikolla 1–5, tärkeimmiksi ostopäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat istuvuus ja mitoitus (ka 4,55), laatu (ka 4,42), käytännöllisyys (ka 4,36) sekä hinta (ka 4,17). Sen sijaan brändin merkitys oli vähäinen.

Eläkeläisille tuttu myymälä on erityisen tärkeä – 12 % mainitsee sen tärkeimmäksi tekijäksi, kun muiden yli 55-vuotiaiden osuus on 5 %.

”Näkemisen tuotteissa tärkeintä ei ole logo, vaan laatu, istuvuus ja käytännöllisyys. Monille eläkeläisille tuttu myymälä ja sen luotettavuus merkitsevät enemmän kuin mikään brändi”, Tast kiteyttää.

 Erikoiskauppa 2025 -ostopolkututkimuksen tiivistelmä on luettavissa täällä.

Erikoiskaupan liitto ETU ry tutki yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa poikkeuksellisen laajasti suomalaisten 55 vuotta täyttäneiden käsityksiä itsestään kuluttajina. Nuorimmat vastaajat olivat 55-vuotiaita, vanhimmat yli 90-vuotiaita. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, jonka paneelikyselyyn vastasi internetissä heinä-, elo- ja syyskuussa yhteensä 3824 kohderyhmään kuulunutta. Näkemiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden vastaajia tutkimuksessa on 848. Tulokset on vakioitu vastaamaan vakioväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.