Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.

Vähäpäästöiseen ja energiatehokkaaseen junaliikenteeseen on tärkeää panostaa myös tulevaisuudessa. Suomessa on käytössä leveämpi raideleveys (1524 mm) kuin yleisesti muualla Euroopassa (1435 mm), mutta junan kulkuun liittyvät ilmiöt ovat kummallakin raideleveydellä samansuuntaisia. Kun junien nopeudet lisääntyvät ja akselipainot kasvavat, ne lisäävät radan kuormitusta, vaurioita ja onnettomuusriskiä, ja siten myös kunnossapitotarvetta ja kustannuksia.
– Radasta on tärkeää korjata nopeasti sellaiset virheet, jotka saattavat aiheuttaa onnettomuuden. Tähän tarvitaan rahaa. Radan kunnossapitoa onkin hyvä kohdistaa siten, että liikenteen turvallisuus säilyy ja käytettävissä olevista rahoista saadaan samalla mahdollisimman suuri hyöty, Tiia Loponen sanoo.
Kenttämittauksia ja simulointeja
Loponen yhdisti väitöstutkimuksessaan kenttämittauksia ja simulointeja, joiden avulla hän selvitti, miten erilaiset kalustot käyttäytyvät eri rataolosuhteissa.
Tutkimustulosten mukaan kiskon sivukuluminen ja pyörän muotoon kulunut kisko heikentävät kaluston ohjautuvuutta, mikä lisää kuormituksia. Radan epätasaisuudet ja nopeat geometriamuutokset lisäävät junan suistumisriskiä, kun taas raideleveyden kasvattaminen tiukoissa kaarteissa voi vähentää kuormituksia.
– Lisäksi kiskon kulumismuoto – ei pelkästään kulumisen määrä – vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kalusto ohjautuu. Tämä havainto voi johtaa uusiin kunnossapitokäytäntöihin, joissa kiskon vaihtotarve arvioidaan myös ohjautuvuuden perusteella, ei vain kulumisrajojen mukaan, hän toteaa.
Kohdennetumpaa kunnossapitoa
Loposen tutkimustuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon optimoinnissa ja käyttömaksujen kohdentamisessa siten, että ne kannustavat rataystävällisen kaluston käyttöön. Hän korostaa, että tiedon lisääntyminen kaluston ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitotoimia tehokkaammin.
– Säästöä on mahdollista saada sillä, että kunnossapitoa ei tehdä tarpeettoman aikaisin. Ratainfrassa voidaan säästää esimerkiksi sallimalla kiskon kulua nykyisiä rajoja enemmän ilman lisääntyvää suistumisriskiä. Näin kiskonvaihdon pitkittäminen voi tuoda merkittäviä kustannushyötyjä, Loponen toteaa.
Radassa olevat virheet voivat aiheuttaa vaurioita radalla kulkeviin juniin, ja toisaalta huonokuntoinen juna voi vaurioittaa rataa.
– Suomessa radalla ja junilla on eri omistajat, joten niiden kunnossapitokustannuksien yhteinen optimointi on haastavaa. Kun juna kulkee radalla jouhevasti, myös kulumista tapahtuu vähemmän. Tällöin molempien osapuolten kunnossapitokustannukset vähenevät, hän huomauttaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. lokakuuta
Diplomi-insinööri Tiia Loposen rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Vehicle-Track Interaction on Broad Gauge Railways tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 24.10.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Kampusareenan auditoriossa A223 (Korkeakoulunkatu 7, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Zili Li, Delft University of Technology. Kustoksena toimii professori Pauli Kolisoja Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiia Loponen, 050 301 3652, tiia.loponen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Valmistuneiden uraseurantakysely on käynnissä6.10.2025 09:27:46 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely 2025 käynnistyi 1. lokakuuta. Nyt kysely lähetetään vuonna 2020 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin (varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinnon suorittaneille. Tohtorien uraseurantakysely lähetetään vuonna 2022 tohtorin tutkinnon suorittaneille.
Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote
Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme