Paula Risikko: Suomen arktinen osaaminen hyödynnettävä paremmin

Risikko avasi tiistaina 7.10.2025 Paasikivi-Seuran ja Suomen arktisen seuran järjestämän Arktisen seminaarin eduskunnassa. Seminaarin teema oli ”Kiristyneen jännityksen vaikutukset arktisella alueella.”

Risikko korosti puheenvuorossaan, että arktiseen alueeseen ja arktisuuteen kulminoituu paljon muitakin näkökulmia kuin vain turvallisuuskysymykset, joiden puolesta teema on viime vuosina ollut esillä. Suomessa pitää hänen mukaansa ymmärtää paremmin ainutlaatuinen osaaminen ja potentiaali, jota meillä on liittyen muun muassa meri- ja puolustusteollisuuteen sekä meteorologiaan.

”Arktinen on meidän kotimme. Koko Suomi on arktista aluetta, eikä yhteiskuntamme pysähdy talven tullen. Suomi on ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät joka vuosi. Suomessa on rakennettu jäänmurtajia yli sadan vuoden ajan. Meillä on vahvaa arktista osaamista sekä käytännön toimissa että tiedeyhteisössä”, Risikko totesi.

Hän muistutti, että Suomen elinkeinoelämä hyötyy arktisen olosuhdeosaamisen tuntemuksesta.

”Suomalainen jäänmurtajaosaaminen tunnetaan maailmalla, samoin meteorologinen tietämys arktisista olosuhteista on huippuluokkaa. Suomalaisen puolustusteollisuuden tuotteet toimivat Lapin talvessa – ja sen myötä kaikkialla muuallakin. Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä vahvuuksistamme, jotka pitää nyt tunnistaa ja hyödyntää paremmin”, Risikko sanoi.

Risikko toivoi nopeasti muutosta.

”Suomi on arktinen suurvalta, mutta toisinaan tuntuu, että muut näkevät osaamisemme paremmin kuin me itse. Harva maa pystyy hyötymään arktisiin aiheisiin liittyvästä kansainvälisestä kiinnostuksesta yhtä paljon kuin Suomi”, Risikko sanoi.

Arktinen neuvottelukunta käynnistettävä uudelleen

Risikko esitti puheessaan arktisen neuvottelukunnan käynnistämistä uudelleen. Arktisen neuvottelukunnan edellinen toimikausi valtioneuvoston kansliassa päättyi lokakuussa 2023.

Risikon mukaan neuvottelukunnan tehtävä olisi tukea ja vahvistaa Suomen arktista politiikkaa sekä edistää sen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi neuvottelukunta tekisi tunnetuksi arktisia kysymyksiä, kirkastaisi Suomen arktista identiteettiä ja kokoaisi yhteen keskeiset suomalaiset arktiset osaajat ja toimijat.

”Arktisuus ja arktisissa olosuhteissa pärjääminen ovat koko suomalaisen yhteiskunnan ja hallinnon läpileikkaava vahvuus. Nykyisessä tilanteessa vahvemmalle koordinaatiolle on käyttöä, ja siksi neuvottelukunta kannattaa käynnistää uudelleen”, Risikko totesi.

Risikon mukaan neuvottelukuntaa tarvitaan ennen kaikkea tarkastelemaan, miten Suomen arktinen potentiaali voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin.

”Suomen arktinen strategia on vuodelta 2021, ja se kaipaa päivittämistä. Jo ennen strategian päivittämistä meidän pitää kuitenkin tarkastella avoimesti yksittäisiä arktisuuden hyödyntämiseen liittyviä toimia. Operatiivisesti arktista osaamistamme voivat edistää esimerkiksi Business Finland ja edustustoverkosto. Niiden mahdollisuuksia edistää suomalaisen arktisen osaamisen kaupallistamista pitää tutkia, sillä siinä on todellinen sauma lisätä vientiä ja investointeja”, Risikko sanoi.