Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Uusi tutkimus tarkastelee tuloasemasta annetun tiedon vaikutusta koettuun tyytyväisyyteen. Hankenin, Tampereen yliopiston Verotutkimuksen huippuyksikön ja Tilastokeskuksen yhdessä toteuttamassa tutkimuksessa kutsuttiin 21 000 satunnaisesti valittua suomalaista vastaajaa kyselytutkimukseen.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia ensin arvioimaan oma tuloasemansa verrattuna muihin suomalaisiin tai tiettyyn, tarkemmin määriteltyyn viiteryhmään (esim. saman koulutustason tai ammatin omaavat henkilöt). Tulosten perusteella suurin osa vastaajista aliarvioi oman tuloasemansa. Tämän jälkeen osalle vastaajista kerrottiin heidän todellinen tuloasemansa. Tieto oli siis suurimmalle osalle vastaajista positiivinen yllätys, ja se lisäsi heidän tyytyväisyyttään omiin tuloihinsa.
Usein ajatellaan, että tulovertailut aiheuttavat ihmisissä negatiivisia tunteita. Tutkimuksen tulosten perusteella kokonaisvaikutus riippuu kuitenkin siitä, miten ihmiset alun perin oman asemansa mieltävät – ja positiivisten yllätysten kautta tulojen läpinäkyvyys voi lisätä kokonaistyytyväisyyttä.
Tiedonsaajat oli valittu satunnaisesti ja heitä verrattiin satunnaisesti valittuihin verrokkeihin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan. Satunnaisvalinnan ja suuren havaintoaineiston vuoksi tutkimus vahvistaa luotettavasti, että tulotiedon ja tyytyväisyyden välillä on suora syy–seuraus-suhde.
Vastaajille maksettiin palkkio, jonka suuruus riippui siitä, kuinka lähelle oikeaa heidän arvionsa omasta tuloasemasta osui. Vastaajat saattoivat myös lahjoittaa osan palkkiostaan hyväntekeväisyyteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Tilastokeskus toteutti yhdessä tutkijoiden kanssa tällaisen kokeellisen kyselytutkimuksen, jossa vastaajille maksetaan heidän valintojensa mukaan määräytyvä palkkio.
– Tästä syystä tutkimus on menetelmällisesti innovatiivinen, ja avaa vastaavia mahdollisuuksia myös muille tutkijoille, kertoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja, professori Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta.
– Palkkion tarkoituksena on luoda vastaajille kannusteet pohtia vastaustaan huolella ja pyrkiä mahdollisimman lähelle oikeaa vastausta, mikä lisää tutkimuksesta saatavan tiedon luotettavuutta, täydentää tutkimushankkeen vetäjä, Hankenin taloustieteen professori Topi Miettinen.
Informaation vaikutus uusi avaus tutkimuksessa
Tieto todellisesta tuloasemasta ei pelkästään vaikuttanut tyytyväisyyteen, vaan sillä oli vaikutusta myös ihmisten käyttäytymiseen. Tieto odotettua paremmasta tuloasemasta lisäsi lahjoituksia hyväntekeväisyyteen verrattuna samankaltaisiin vastaajiin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan.
Toisaalta tulotieto vaikutti myös henkilön myöhempiin tuloihin. Ammattiryhmässään odottamaansa vähemmän ansainneiden ansiot lisääntyivät ja odottamaansa enemmän ansainneiden tulot pienenivät verrattuna verrokkivastaajiin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan.
– Informaation vaikutus ihmisten todellisiin valintoihin – ei vain kyselyvastauksiin – on myös uraauurtava elementti tutkimuksessa, Kotakorpi sanoo.
Tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi American Economic Journal: Applied Economics -tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Kotakorpi
Professori
Tampereen yliopisto, Verotutkimuksen huippuyksikkö
puh. 050 318 2487
kaisa.kotakorpi@tuni.fi
Topi Miettinen
Professori
Kauppakorkeakoulu Hanken
puh. 040 352 1406
topi.miettinen@hanken.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme