Alkoholin kotiinkuljetus ja etämyynti uhkaavat suomalaisten terveyttä – voitot ulkomaille, haitat Suomeen
Eduskunta käy tänään (8.10.2025) lähetekeskustelun hallituksen esittämästä lakimuutoksesta, joka laajentaisi alkoholijuomien etämyyntiä, toimitusmyyntiä ja markkinointia. Laki uhkaa kärjistää ja lisätä alkoholista syntyviä haittoja Suomessa samalla, kun taloudelliset hyödyt kohdentuvat yksityisille alkoholin myyjille ja tuottajille sekä alkoholikauppiaille ulkomailla. Esitys uhkaa vesittää tutkitusti vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot, joilla voidaan vähentää alkoholihaittoja väestötasolla.
Alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote vaan miljardiluokan haittakulut aiheuttava päihde, minkä vuoksi myös alkoholipolitiikkaa on tarkasteltava ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä.
”Nyt hallitus on käsitellyt alkoholia lähes yksinomaan kilpailu- ja elinkeinopolitiikkana, jossa alkoholia tuottavien ja myyvien kaupallisten toimijoiden myyntiä pyritään maksimoimaan, vaikka alkoholin käytöstä koituu laajoja ja täysin kiistattomia haittoja yhteiskunnalle”, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.
Alkoholin kotiinkuljetuksen ja etämyynnin salliminen jopa 80 prosenttisille alkoholijuomille uhkaa lisätä alkoholinkulutusta ja haittoja etenkin riskiryhmien osalta. Lakiesityksestä hyötyisivät ulkomaiset toimijat: ulkomailta tilatun alkoholin taloudellinen hyöty valuu pois Suomesta, mutta alkoholin käytöstä koituvat ongelmat jäävät kotimaahan.
Alkoholin etäostoa ei voida EU-alueella rajoittaa tilanteessa, jossa ostaja itse järjestää juomien kuljetuksen. Hallituksen olisi kuitenkin tullut selvittää perusteellisemmin hallituksen esityksessä mainittua etämyynnin kieltoa yli 8,0 % ja 5,5 % alkoholijuomille niissä tapauksissa, joissa myyjä vastaa juomien kuljetuksesta.
EHYT katsoo, että lakiesitys muuttaisi Alkon tehtävää ja asemaa hallitusohjelman linjausten vastaisesti. Suomi on saanut Euroopan unionilta oikeuden suojella kansanterveyttä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmällä, mutta nyt hallitus ei ole edes pyrkinyt neuvottelemaan unionin kanssa tai notifioimaan järjestelmää turvaavaa lakia komissiolle.
"Alkoholipolitiikka on kansallinen asia. Emmehän me säädä päihteiden myynti-ikärajojakaan vieraiden valtioiden mukaan. Olisiko ollut mahdollista etsiä yhdessä komission kanssa ratkaisu, jossa etämyynnissä olisi voitu noudattaa samoja vähittäismyynnin prosenttirajoja kuin kansallisesti on käytössä? Miksi hyväksyisimme, että yksi ennakoiva tulkinta EU:n vaatimuksista määrittäisi Suomen alkoholipolitiikan koko suunnan? Onko hallituksen todellinen tavoite purkaa kansanterveyteen perustuva myyntijärjestelmä, edistää ulkomailla toimivien alkoholikauppiaiden liiketoimintaa ja sysätä terveyttä vahingoittavan politiikan seuraukset tavallisten suomalaisten veronmaksajien kannettaviksi?" Mikkonen kysyy.
Alkoholin tuominen koteihin uhkaa lasten ja nuorten hyvinvointia
Nuorten alkoholinkäytön laskuun ovat osaltaan vaikuttaneet saatavuuden ja markkinoinnin rajoitukset. Alaikäisten on entistä helpompi hankkia alkoholia, koska tilaushetken ikärajavalvonta ei ulotu varsinaiseen alkoholin luovutustilanteeseen. Alkoholin saatavuuden kasvu lisää myös lasten usein näkymätöntä kärsimystä. Yli 89 000 lasta elää ennen täysi-ikäisyyttään kodissa, jossa arkea varjostaa vakava päihdeongelma.
Vanhempien kotona tapahtuva alkoholinkäyttö on yhdistetty lasten hyvinvoinnin heikentymiseen ja lisääntyneisiin alkoholikokeiluihin. Varhain aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä ja tutkimustiedon mukaan kiistaton riskitekijä päihdeongelmille myöhemmin elämässä. Alkoholin kotiinkuljetusta koskevan ikärajavalvonnan on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa toteutuvan heikosti.
”Lakiesitys asettaisi valvovan viranomaisen käytännössä mahdottoman tehtävän eteen, koska alkoholin luovutuspaikka olisi vapaasti ostajan ja myyjän välillä sovittavissa muutamia poikkeuksia, kuten päiväkoteja, lukuun ottamatta”, Mikkonen sanoo.
Käytännössä nykyinen alkoholipolitiikan perustana oleva lupajärjestelmä menettää merkityksensä, ja markkina avautuu laajemmin harmaalle taloudelle. Viranomaiset eivät enää tiedä, ketkä vastaavat toimituksista ja keille alkoholijuomia lopulta toimitetaan. Lisäksi resurssit lainvalvomiseen ovat mitättömät erityisesti tilanteessa, jossa lupa- ja valvontavirastoissa on käynnissä mittava organisaatiomuutos.
Lakiesityksessä on asetettu seuraamusmaksu toimitusluvan haltijoille, jos he rikkovat ikäraja- tai päihtymysvalvonnan velvollisuuksiaan. Maksun yläraja (1000 euroa) on täysin riittämätön suhteessa mahdollisiin alkoholihaittoihin ja liiketoiminnan volyymeihin. Keväällä käsitellystä lakiesityksestä poiketen seuraamusmaksua on laskettu 20 000 eurosta 1000 euroon ja vaatimus ostajan vahvasta tunnistautumisesta poistettu.
”Hyvinvoivan yhteiskunnan keskeinen tehtävä on huolehtia lapsista ja nuorista. Tämä ei tapahdu siten, että tuomme pikakuljetuksin alkoholia kotiovelle. Erikoista on, että kyseessä on nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön hanke. Alkoholin heikko saatavuus ei ole Suomessa ongelma, mutta haitat ovat”, Mikkonen painottaa.
Ainoastaan elinkeinotoimijoiden huoli otettiin vakavasti lakiesityksen valmistelussa
Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa alkoholin saatavuuden rajoittamista, hintasääntelyä ja markkinoinnin hillintää haittojen vähentämiseksi. Hallitus toimii päinvastoin: lisää saatavuutta, sallii vaikuttajamarkkinoinnin ja heikentää veropohjaa laajentamalla kohtuuttomasti alkoholin tuontia ulkomailta.
Lainsäädännön arviointineuvosto esitti lausunnossaan kysymyksen, millä keinoin alkoholin etämyyntiin liittyviä valmisteveroja saataisiin perittyä nykyistä enemmän. Vastaavasti Tulli nosti esiin lausunnossaan, että esitys todennäköisesti pienentää alkoholiverokertymää ja vain pieni osa maksaa rajat ylittävistä alkoholihankinnoista valmisteveroja Suomeen.
Lisäksi arviointineuvosto nosti esiin, että lakiesityksessä olisi välttämätöntä arvioida alkoholilain muutosten ja ehkäisevän päihdetyön järjestöihin kohdistuvien leikkausten yhteisvaikutuksia. Arviointi yhteisvaikutuksista sekä sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdentuvista mittavista 140 miljoonan euron leikkauksista on tekemättä.
”Ehkäisevän päihdetyön resurssit tulisi jatkossa mitoittaa suhteessa ilmiön laajuuteen. Jos päihde- ja rahapelihaittojen ennaltaehkäisyyn ei löydy muilla tavoin taloudellisia voimavaroja niin päätöksentekijöiden tulee käynnistää selvitys alkoholin myyjille asetettavista vastuullisuusmaksuista tai haittaverojen korvamerkitsemisestä suoraan haittojen ehkäisyyn. Tupakkaveron osalta tällainen korvamerkintä on aiemmin ollut, joten se on täysin mahdollista toteuttaa”, päättää Mikkonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha MikkonentoiminnanjohtajaEhkäisevä päihdetyö EHYT ry
Puh:050 527 4780juha.mikkonen@ehyt.fiHeikki LuotokehitysjohtajaEhkäisevä päihdetyö EHYT ry
Puh:050 368 8894heikki.luoto@ehyt.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on valtakunnallinen kansalais- ja asiantuntijajärjestö, joka ehkäisee ja vähentää päihde- ja pelihaittoja. EHYT tukee yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia sekä vahvistaa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EHYT
Alfa-PVP:n käyttö ajaa ihmisiä äärirajoille – kriisi ei ratkea ilman lisäresurssia ja laajaa yhteistyötä14.8.2025 12:08:19 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:n, eli niin sanotun "peukun", käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti kevään ja kesän 2025 aikana. Erityisesti Etelä-Suomessa tilanne on nyt kriittinen, ja palvelujärjestelmä on monin paikoin ajautunut äärirajoille.
Järjestöleikkaukset ajaisivat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan hallitsemattomaan kriisiin7.8.2025 14:27:01 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön budjettipohjassa esitetään uutta, 100 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Tämä tulisi aiemman, jo päätetyn 140 miljoonan euron leikkauksen päälle. Kyse ei ole enää sopeutuksesta vaan kansalaisyhteiskunnan romuttamisesta.
Nuoret soittavat kesäöisin Päihdeneuvontaan – auttavan puhelimen yöpäivystys uhattuna7.8.2025 08:12:00 EEST | Tiedote
Kesäisin alkoholinkulutus ja huumeiden käyttö lisääntyvät, mikä kuuluu EHYT ry:n Päihdeneuvonnan puheluissa. Tänä kesänä auttavan puhelimen kokaiiniin liittyvät puhelut ovat tuplaantuneet. Huumeita koskevista puheluista jo joka kymmenes käsittelee Alfa-PVP:tä eli ”peukkua.”
EHYT ry: Haittaverot nousevat, mutta järjestöleikkaukset vaarantavat kansanterveystyön24.4.2025 12:34:06 EEST | Tiedote
Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa alkoholin ja nikotiinin haittaveroja, mikä on askel oikeaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin päätettiin tehdä uusia leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen, mikä nostaa järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön kohdistuvat leikkaukset 140 miljoonaan euroon. Ehkäisevän työn tarve on Suomessa kasvussa, mutta resursseja karsitaan – tämä muodostaa uhkan kansanterveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Kannanotto: Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttävät korvamerkittyä rahoitusta17.4.2025 09:31:41 EEST | Tiedote
Verkossa tapahtuva rahapelaaminen ja vedonlyönti ovat avautumassa ulkomaisille yhtiöille rahapelilainsäädännön uudistamisen myötä. Rahapelihaittatyötä tekevät järjestöt vaativat, että osa peliyhtiöiden rahapelituotoista korvamerkitään haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Oikeuskanslerin mukaan korvamerkinnästä on perusteltua säätää lailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme