Liito-orava-LIFE-hanke päättyy – Espoo sovittaa jatkossakin yhteen kaupunkikehityksen ja liito-oravien suojelun
Juuri päättynyt suuri kansainvälinen liito-oravien suojeluhanke toi Espooseen uutta tietoa liito-oravien elintavoista sekä kaavoitusratkaisuista. Hanke osoitti, että liito-oravat pärjäävät kaupungissa luultua paremmin.

Kuusi vuotta kestänyt ja Euroopan unionin rahoittama Liito-orava-LIFE-hanke antoi Espoolle arvokasta tietoa siitä, miten uhanalaisia liito-oravia voidaan suojella kasvavassa kaupungissa.
“Espoossa voi vuonna 2060 asua 200 00 ihmistä enemmän kuin nyt. Kaupunkiin pitää silti mahtua monimuotoista luontoa. Opimme kunnianhimoisessa hankkeessa, että kaupunkikehitys ja liito-oravien suojelu ovat mahdollisia yhtä aikaa”, sanoo hankkeen projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Laura Lundgren.
Kaavoitus toimii: liito-oravat liikkuvat suunnitelluilla alueilla
Yksi hankkeen tavoitteista oli selvittää, miten liito-oravat voidaan ottaa huomioon asemakaavoissa. Espoossa tarkasteltiin, toimivatko kaavamerkinnät ja -määräykset käytännössä eli säilyivätkö suunnitellut liito-oravien elinalueet ja kulkureitit rakentamisen jälkeenkin.
“Seuranta osoitti, että liito-oravat esiintyivät juuri niillä alueilla ja reiteillä, jotka oli kaavassa säästetty niiden käyttöön. Kaavoitus onnistui toteuttamaan suojelutavoitteet”, Lundgren sanoo.
Radioseuranta paljasti, että liito-orava on sopeutuvainen
Suomalais-virolaisen Liito-orava-LIFE-hankkeen aikana Espoo testasi uusia suojelutoimia ja tutki liito-oravan elintapoja. Liito-oravien liikkeistä saatiin tietoa esimerkiksi radioseurannan avulla.
“Kävi ilmi, että liito-oravat asuvat pienemmillä alueilla kuin on luultu. Ne osoittautuivat myös elintavoiltaan vähemmän nirsoiksi kuin mitä on arveltu. Niille kelpaakin pesäpuuksi mänty lehtipuiden lisäksi, ja radioseuratuista liito-oravista kaksi vieraili jopa espoolaispihan omenapuissa. Kaupungin melu ja valo eivät näytä haittaavan liito-oravia”, Lundgren kertoo.
Hankkeen käytännön tekoihin kuului, että Espoo vahvisti liito-oravien kulkureittejä istuttamalla puita. Finnoonlaaksoon rakennettiin EU:n tuen rohkaisemana hyppytolppia, jotta liito-oraville tulisi nykyistä enemmän paikkoja ylittää Länsiväylä.
Hyljelahdessa puolestaan kaupungin luonnonhoitoyksikkö testasi keinoja sovittaa yhteen ulkoilijoiden ja liito-oravien tarpeet lähimetsän hoidossa.
“Liito-oraville tärkeillä alueilla suosimme erityisesti kuusta ja haapaa ja varmistamme, että niitä kasvaa metsässä myös jatkossa liito-oravaa varten,” kertoo metsänhoitaja Tiina Peippo kaupungin luonnonhoitoyksiköstä.
Suojelutyö jatkuu hankkeen jälkeenkin
Espoota velvoittaa suotuisan suojelun tason vaatimus: kaupungissa pitää jatkossakin olla vähintään yhtä paljon liito-oravia kuin nyt ja nuorille liito-oraville pitää olla tarjolla elintilaa, jonne levittäytyä. Hankkeen päätyttyä Espoo jatkaa puuntaimien ja hyppytolppien ylläpitämistä vähintään 20 vuotta ja ottaa liito-oravan huomioon kaikessa maankäytön ja luonnonhoidon suunnittelussa.
“Suojelutyö ei ole aina helppoa, mutta tekemällä opimme. Yhden lajin suojelusta on hyötyä muullekin luonnolle sekä ihmisten viihtymiselle. Espoolaiset ovat ilahduttavan kiinnostuneita liito-oravan tulevaisuudesta”, Lundgren sanoo.
Espoo myös jatkaa oppien vaihtamista muiden maiden ja kaupunkien kanssa.
“Teemme asioita osana Espoo-yhteisöä ja tiiviissä yhteistyössä kaupungin yksikköjen kesken. Espoo osallistuu kansainvälisiin ja kansallisiin verkostoihin, joissa kehitetään yhdessä vaikuttavia tapoja suojella luontoa”, sanoo ympäristöjohtaja Tarja Söderman.
Espoon liito-oravakanta on vahva
Espoossa elää arviolta 1 000–2 000 liito-oravaa. Vuodesta 1995 alkaen kaupungin luontokartoituksissa on havaittu noin 3 500 liito-oravan pesäpuuta. Liito-oravat ovat levittäytyneet niin Pohjois-Espoon metsiin kuin tiiviisti rakennettuun Etelä-Espooseen.
Vaikka kanta on Espoossa vahva, liito-orava on valtakunnallisesti vaarantunut laji. Suurimpia uhkia lajille ovat elinympäristöjen pirstoutuminen ja väheneminen.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä. LIFE on EU:n ainoa yksinomaan ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuva rahoitus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Lundgrenympäristöasiantuntija
Puh:043 825 7184laura.lundgren@espoo.fiKuvat




Linkit
- Liito-orava-LIFE-hankkeen valtakunnallinen lopputiedote 7.10.2025 (metsa.fi)
- Liito-orava-LIFE-hankkeen esittely (espoo.fi)
- Tietoa kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksista liito-oravien elinympäristöihin (espoo.fi)
- Tietoa liito-oravien radioseurannasta (espoo.fi)
- Tietoa Finnoonlaakson hyppytolpista (espoo.fi)
- Tietoa Hyljelahden luonnonhoitosuunnitelmasta (espoo.fi)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Espoon uusi Kiviruukin lukio keskeinen toimija uudessa oppimisen keskuksessa Cleantech Gardenissa9.10.2025 10:06:41 EEST | Tiedote
Espoon uusin lukio tulee olemaan Kiviruukin lukio, joka aloittaa toimintansa syksyllä 2027. Se on osa uutta Kiviruukkiin rakentuvaa oppimisen keskusta Cleantech Gardenia. Lukiossa tulee olemaan noin 370 aloituspaikkaa. Englanninkieliselle linjalle on haettu järjestämislupaa.
I Esbo bekämpades över 118 530 kvadratmeter invasiva arter med hjälp av ett mobilspel9.10.2025 08:19:59 EEST | Pressmeddelande
Bekämpningen av invasiva arter sommaren 2025 är avslutad i Esbo – och resultaten talar för sig själva. Under sommaren rensade användarna som deltog i Crowdsorsa-spelet sammanlagt mer än 118 530 kvadratmeter av skadliga lupiner och jättebalsaminer. Den mest effektiva bekämparen tjänade 3 174 euro.
Espoossa torjuttiin yli 118 530 neliömetriä vieraslajeja mobiilipelillä9.10.2025 08:19:59 EEST | Tiedote
Kesän 2025 vieraslajitorjunta on saatu päätökseen Espoossa – ja tulokset puhuvat puolestaan. Crowdsorsa-pelaajat kitkivät kesän aikana yhteensä yli 118 530 neliömetriä haitallista lupiinia ja jättipalsamia. Tehokkain vieraslajiraivaaja tienasi jopa 3 174 euroa.
In Espoo, invasive species cleared from over 118 530 square meters with a mobile game9.10.2025 08:19:59 EEST | Press release
Summer’s invasive species campaign has been concluded in Espoo – and the results speak for themselves. During the summer, Crowdsorsa players repelled more than 118 530 square meters of harmful lupins and Himalayan balsam. The most effective eradicator earned as much as 3 174 euros.
Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 8.10.20258.10.2025 20:29:27 EEST | Tiedote
Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti pysyvästä ratkaisusta Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen järjestämisestä sekä Espoon yhteislyseon nimestä 1.8.2027 lähtien.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme