Akava ry

Akava: Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolosuhteita pitää parantaa

Jaa

Tuore Akava Works -selvitys kertoo muutoksista hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyssä ja työolosuhteissa. Koettu työkyky on tuoreiden tietojen mukaan palautunut hyvinvointialueiden perustamista edeltäneelle tasolle. Työolosuhteet ovat heikentyneet, epävarmuus työsuhteesta ja sen jatkumisesta on kasvanut ja työpaikkakiusaaminen lisääntynyt. Organisaation päätöksenteko koetaan yhä useammin epäoikeudenmukaiseksi. Työterveyslaitoksen Akava Worksille tekemä tutkimus on seurantaosa joulukuussa 2024 julkaistulle tutkimukselle.

Työterveyslaitoksen tekemässä kaksiosaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvointialueilla sote-palveluissa työskentelevän henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita ja niiden muutosta hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.

– Tulosten perusteella näyttää, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia. Työpaikkojen vahvuuksia ovat tutkimuksen mukaan muun muassa esihenkilöiden toiminnan oikeudenmukaisuus, työyhteisön yhteistyö ja työntekijöiden osaaminen, jotka tukevat koettua työkykyä. Kuormituksen jatkumista ja kasautumista pitää seurata ja siihen puuttua työpaikoilla. Työkykynsä heikentyneeksi kokevia on jo suuri osuus kaikista työntekijöistä. Tilanne vaatii tukea näille työntekijöille, jotta he jaksavat jatkaa työssään, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Risto Nikunlaakso.

– Työ sote-alalla on kuormittavaa, ja työstään palautuu hyvin vain 39 prosenttia kaikista sote-työntekijöistä. Hyvin palautuvien osuus on sairaanhoitajilla hieman kasvanut tuoreimman kyselyn mukaan. Erityisesti hyvä palautuminen oli yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn.  Sairaanhoitajista moni kokee eettistä kuormitusta työssään. On tärkeää vahvistaa työn voimavaratekijöitä sekä luottamusta työpaikoilla, sanoo Akavan sairaanhoitajat ja Tajan toiminnanjohtaja Kukka Junno.

– Tuloksissa nousee esiin, että koettu väkivallan uhka on lisääntynyt monissa ammateissa, erityisesti sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, geronomien, kuntoutuksenohjaajien ja sairaanhoitajien joukossa. Kokemus väkivallan uhasta pitää ottaa vakavasti. Kenenkään ei pidä joutua työelämässä tilanteeseen, jossa työssä joutuu pelkäämään. Väkivallan uhkaan pitää puuttua ja järjestää riittävät turvatoimet työpaikalla, korostaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

– Hyvinvointialueilla pitää keskittyä päätöksenteon kehittämiseen sekä kuunnella ja mahdollistaa paremmin henkilöstölle vaikuttaminen heitä ja heidän työtään koskevissa asioissa. Työkykyä pitää tukea ennakoivasti, jotta meillä riittää tulevaisuudessakin sote-alalle työntekijöitä, vaatii Kuntoutusalan Asiantuntijoiden 1. puheenjohtaja Kirsi Wikman.

– Hyvinvointialueet tarvitsevat vakautta työolosuhteisiin ja epävarmuuden tunteen vähentymistä sekä mahdollisuutta rakentaa uutta organisaatio- ja päätöksentekokulttuuria, jossa työntekijöiden näkemykset työstä ja sen kehittämisestä huomioidaan paremmin. Sotealan henkilöstön työhyvinvoinnista ja alan riittävästä resurssoinnista täytyy pitää huolta. On tärkeää, että henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman työnsä ja osaamisensa kehittämiseen ja turvataan alan ammattilaisille erittäin tärkeä täydennyskoulutukseen pääsy. Tästä ei pidä säästää, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Tietoa tutkimuksesta

Aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla vuosina 2021–2024 tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Tutkimus toteutettiin paneelitutkimuksena, joka selvitti kolmen aikapisteen poikkileikkausaineistojen avulla uudistuksen vaikutuksia. Tarkastelussa oli tilanne ennen muutosta, tilanne noin vuosi muutoksen jälkeen sekä tilanne vajaa kaksi vuotta uudistuksen jälkeen kaikissa tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa. Tutkimuksessa ei seurattu yksittäisiä työntekijöitä eri aikapisteiden välillä.

Tutustu tutkimukseen https://akavaworks.fi/julkaisut/raportit/hyvinvointialueille-siirtyneiden-tyontekijoiden-tyoolosuhteet-ja-tyokyky-2/

Lisätietoja

Risto Nikunlaakso, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2505

Kukka Junno, toiminnanjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja, puh. 040 507 3648

Jenni Karsio, puheenjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, puh. 044 541 5955

Kirsi Wikman, 1. puheenjohtaja, Kuntoutusalan Asiantuntijat, puh. 040 825 3107

Maria Löfgren, puheenjohtaja, Akava, puh. 040 568 2798

Avainsanat

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava: Lakiesitys määräaikaisuuksien helpottamiseksi tarpeeton – lisää epävarmuutta työmarkkinoilla15.1.2026 12:01:26 EET | Tiedote

Akava painottaa, että hallituksen suunnittelema muutos, joka helpottaisi määräaikaisten työsopimusten sopimista, on tarpeeton. Akavan mielestä sitä ei pidä toteuttaa. Se heikentäisi palkansaajien asemaa ja loisi syrjivää työelämää lisäämällä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen jäänevät kuitenkin vähäisiksi.

Mediakutsu: Akavalaiset ulkomailla, verkkolähetys perjantaina 16.1. kello 1013.1.2026 12:46:34 EET | Tiedote

Millaisia urapolkuja akavalaiset rakentavat Suomen rajojen ulkopuolella ja miksi osa palaa, osa jää? Verkkolähetyksessä 16.1. kello 10 keskustelemme ulkomailla työskentelevien akavalaisten kokemuksista ja ilmiöistä niiden taustalla: Kuinka yleistä ulkomailla työskentely on ja millaisissa tehtävissä akavalaiset toimivat? Entä onko aivovuoto todellinen haaste Suomelle, ja mitkä tekijät vaikuttavat paluupäätökseen?

Akavan uusi historiateos Osaamisen ja vaikuttamisen voima – Akava 1950–2025 tuo esille uutta tutkimustietoa Akavan kehityksestä11.12.2025 10:00:59 EET | Tiedote

Akava perustettiin nimellä Akateemis-ammatillinen valtuuskunta 14. joulukuuta 1950. Akava on teettänyt toimintansa 75-vuotisjuhlan kunniaksi uuden historiateoksen. Se koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, jotka valottavat Akavan järjestöllistä kehitystä, työmarkkinaedunvalvontaa ja koulutuspoliittista vaikuttamista. Teoksen ovat laatineet historiantutkijat Sari Aalto, Ilkka Levä ja Samu Nyström. Sen on kustantanut Siltala.

Akava: Lakimuutos tuo lisää perusteettomia määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden sijaan ja kasvattaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä11.12.2025 08:00:38 EET | Tiedote

Akava varoittaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kasvun riskistä, jos hallituksen esitys perusteettomien määräaikaisuuksien mahdollistamiseksi hyväksytään ja se etenee lainsäädännöksi. Lakimuutos heikentäisi myös nuorten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden asemaa työelämässä sekä lisäisi epävarmuutta työelämässä. Akava korostaa, että uudistusta ei pidä toteuttaa hallituksen esittämässä muodossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye