Minja Koskela: Ensi vaalikauden sopeutustavoitteiden lukitseminen ei ole ajankohtaista

– Me emme voi tietää, mikä on Suomen taloustilanne vaalikeväänä eli onko talous ja työllisyys lähtenyt kasvuun. Siksi on aivan liian aikaista lukita mitään tiettyjä miljardimääriä sopeutuksen näkökulmasta, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan on selvää, että EU:n finanssipoliittiset säännöt, joiden puitteissa sopeutuskeskustelua nyt käydään, täytyy tuoda osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hän kuitenkin muistuttaa, että EU-sääntöihin sisältyy tiettyjä joustoja ja poikkeamia. Esimerkiksi kansallinen poikkeuslauseke lisää jäsenmaiden liikkumatilaa puolustusmenojen lisäämiseksi kasvavien turvallisuusuhkien vuoksi.

– Esimerkiksi juuri puolustusmenot huomioidaan EU-säännöissä tällä hetkellä vain vuoteen 2028 asti, mutta ihmettelisin, mikäli vuosilukua ei viivästettäisi ottaen huomioon Naton sitoumukset liittyen puolustusmenojen nostoon. Talouden suhdanne vaikuttaa myös siihen miten sopeutus kannattaa toteuttaa. Matalasuhdanteessa toteutettu sopeuttaminen johtaa yleensä vain velkasuhteen kasvuun. Siksikään en pidä ajankohtaisena linjata miljardilukemista tässä vaiheessa, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan jokainen eduskuntapuolue tunnustaa Suomen nopeasti kasvavan velkasuhteen haasteeksi Suomen taloudelle. Hän kuitenkin kritisoi keskustelua liian yksiääniseksi.

– Tällä vaalikaudella olemme nähneet sen, mistä vasemmistoliitto on toistuvasti varoittanut: Kun leikataan matalasuhdanteessa, syvennetään taantumaa ja viedään ihmisiltä tulevaisuususko. Siihen eivät auta pääministerin ontot optimismipuheet vaan maltillisempi ja järkevä talouspolitiikka, joka huomioi suhdanteet ja ihmisten välittömän arjen. Nyt on esimerkiksi leikattu suoraan ihmisten ostovoimasta miljardiluokan sosiaaliturvaleikkauksilla. Nämä rahat menisivät suoraan talouden rattaisiin, Koskela sanoo.

– Vasemmistoliitto oli myös viime eduskuntavaaliohjelmassa sitoutunut sopeutukseen, mutta olisimme tehneet sen maltillisemmalla määrällä ja tahdilla. Lisäksi olisimme keskittyneet vahvistamaan valtion tulopuolta sen sijaan, että syydetään tehottomia veroaleja rikkaille ja suuryrityksille. Oikeistohallituksen kädenjälki osoittaa, että vasemmistoliiton reseptiä olisi kannattanut kokeilla, Koskela päättää.