Suomen kansallismuseo ja Mixed Finns -yhteisö palkittiin Moninainen suomalaisuus -nykydokumentointihankkeesta

Suomen kansallismuseon yhteistyössä antirasismiasiantuntija ja vertaistukiverkosto Mixed Finns ry:n kanssa toteuttamassa Moninainen suomalaisuus -nykydokumentointihankkeessa tallennettiin kulttuurisesti moninaisten, rodullistettujen ja mixed-suomalaisten kokemuksia suomalaisuudesta. Projektin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuurisesti moninaisen identiteetin rakentumisesta sekä moniäänistää museokokoelmia ja niiden välittämää kuvaa suomalaisuudesta. Projektilla haluttiin myös reagoida ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun suomalaisuuden ja kulttuuriperinnön määritelmistä.  

Hanketta kiiteltiin palkintoraadin toimesta valtakunnallisuudesta, kantaaottavuudesta ja siitä, että se pureutuu kokoelmatyön syvimpiin kysymyksiin kulttuuriperinnöstä, identiteetin muodostumisesta ja kokoelmatyön valtarakenteiden purkamisesta. Moninainen suomalaisuus –hanke ilmentää uudenlaista nykydokumentointityön otetta, jossa käytetään osallisuustyön periaatteiden mukaisia lähestymistapoja: annetaan osallistumisen mahdollisuus kaikille, joita aihe koskee, poistetaan osallistumisen esteitä ja saadaan aikaan merkittävä muutos. Lisäksi raati kiitti Mixed Finnsiä tärkeästä asiantuntijatyöstä antirasististen toimintamallien kouluttamisessa sekä arvokkaasta kulttuuriperintötyöstä museokentällä. 

“Tämä kannustaa meitä museona jatkamaan ja syventämään yhteisöjen kanssa tehtävää työtä, jotta kokoelmiin tallentuisi mahdollisimman moniääninen kuva suomalaisuudesta tänä päivänä. Haluamme vahvistaa jokaisen suhdetta kulttuuriperintöön ja edistää yhdenvertaisuutta sekä vuoropuhelua yhdessä yhteisöjen ja ihmisten kanssa”, erikoistutkija Rania Taina Suomen kansallismuseosta sanoo. 

Nykydokumentointihanke toteutettiin yhteisölähtöisesti  

Hankkeessa valittiin avoimen haun kautta mukaan kymmenen eri ikäistä haastateltavaa kuudelta eri paikkakunnalta. He kertoivat identiteetistään itse valitsemansa esineen tai valokuvan kautta. Haastatteluissa hyödynnettiin affektitutkimuksen näkökulmaa, jossa esineitä tarkasteltiin tunteiden ja aistikokemusten herättäjinä. 

Yhteisölähtöisyys sekä antirasistinen ja dekoloniaalinen näkökulma olivat projektin lähtökohtia. Tämä näkyi luottamuksellisen tilan rakentamisena, prosessin läpinäkyvyytenä ja osallistujien mahdollisuutena vaikuttaa sisältöön sekä toteutukseen. Projektisuunnitelmaa, käsitteitä ja menetelmiä kehitettiin alusta asti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.  

Hankkeessa kehitettiin lisäksi yhteisluettelointimalli, jossa aineiston tallentaminen toteutettiin yhteistyössä haastateltavien kanssa. Prosessissa painotettiin turvallisemman tilan periaatteita, avointa viestintää kokoelmatyön käytännöistä sekä asiantuntijuuden ja vallan jakamista. Hankkeessa pilotoitua mallia tullaan hyödyntämään Suomen kansallismuseon nykydokumentointityössä myös tulevaisuudessa.