Rikosseuraamuslaitoksen tutkimus: Vankeusajan suunnittelun ja toteutuksen laatu vaihtelee – vangeilla ja henkilökunnalla on yhteistä motivaatiota kehittämiseen

Rikosseuraamuslaitos toteutti tutkimuksen vuosina 2023–2025 monimenetelmäisesti. Tarve tutkimukselle nousi Risen henkilökunnan tutkimustietotarpeiden kartoituksessa.

Rangaistusajan toteutumiseen vaikuttavat useat tekijät

Vankeuslain mukaan jokaiselle vangille tulee tehdä rangaistusajan suunnitelma, joka sisältää yksilölliset tavoitteet ja toimenpiteet rangaistusajalle. Tutkimuksesta selvisi, että suljetusta vankilasta vapautuneista oli rangaistusajan suunnitelma noin 59 %:lla ja avovankilasta vapautuneilla 82 %:lla.

Osalla vangeista oli puutteita rangaistusajan suunnitelman sisällössä. Kirjatut tavoitteet jäivät useimmiten toteutumatta nuorilla, sakkovangeilla ja suljetuista vankiloista vapautuneilla. Ensimmäistä kertaa vankilatuomiota suorittaneilla tavoitteet toteutuivat muita paremmin.

Vangit kokivat, että oma motivaatio, mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan ja vankiloiden toimintatarjonta vaikuttivat tavoitteiden toteutumiseen. Suuri osa vangeista koki, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa riittävästi suunnitelman sisältöön. Toisaalta monet haastatelluista kokivat asetetut tavoitteet itselleen sopiviksi.

Etenkin suljettuihin vankiloihin sijoitetut vangit ja osittain henkilöstö arvioivat kriittisesti sitä, oliko vangeille tarjolla riittävästi toimintoja suunnitelman toteutumiseksi. Henkilökunta koki haasteiksi etenkin niukat resurssit ja vankien siirrot.

Vangit ja henkilökunta pitivät suunnitelmien toteutuksessa tärkeänä keskinäistä vuorovaikutusta. Ajan puutteen vuoksi se koettiin kuitenkin usein riittämättömäksi.

Vapautumisen valmistelu tärkeää sopeutumisessa yhteiskuntaan

Tutkimuksen mukaan vangit kokivat, että asteittainen vapauttaminen tukee parhaiten heidän sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan. Erityisesti suljettujen vankiloiden vangit suhtautuivat kriittisesti siihen, kuinka hyvin he saavat tukea vapautumisvaiheeseen.

Vankiloiden henkilökunta piti sidosryhmäyhteistyötä tärkeänä vapautuvien vankien sopeutumisessa yhteiskuntaan. Haastatelluista 62 % piti yhteistyötä myös sujuvana. Yhteistyön toteutuksessa nähtiin haasteita etenkin hyvinvointialueiden kanssa. Ongelmat liittyivät esimerkiksi oikean yhteydenottokanavan löytämiseen ja pitkiin jonoihin palveluihin pääsyssä.

Kehittämistyö jatkuu tutkimustulosten pohjalta

Tutkimuksen myönteinen tulos oli, että henkilökunnalla ja vangeilla on yhteinen motivaatio Rikosseuraamuslaitoksen toi­minnan kehittämiseen. Vankilahenkilökunta piti tärkeänä lähityötä vankien kanssa; vankien mukaan asiallinen vuorovaikutus henkilökunnan kanssa puolestaan lisäsi myönteisiä kokemuksia vankeusajasta.

Tutkimuksen tekijät suosittelevat etenkin lyhytaikaisvangeille kevyempää rangaistusajan suunnittelua ja vankien sijoittamista nopeammin vankiloiden kuntouttaviin toimintoihin. Rangaistusajan suunnittelussa ja vankeuden aikana on tärkeää paremmin tasapainottaa yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja useille vangeille yhteisten tarvekokonaisuuksien tarjoaminen.

Tutkimusraportissa esitetään useita suosituksia Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimustuloksia on hyödynnetty esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän jatkokehitystyössä sekä uusien ohjeistusten laadinnassa.