Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä.
"Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Hyvinvointialueuudistuksen ensimmäiset vuodet eivät ole olleet helppoja: kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion erilaiset tavoitteet, tehtävät ja toimintatavat ovat aiheuttaneet tuoreen HALKO-tutkimusraportin sekä Kuntaliiton aiempien selvitysten mukaan jännitteitä toimijoiden välille.
"Valtion ohjaus hyvinvointialueisiin on rahoituksen ja toiminnan ohjauksen kautta vahvaa ja poikkeaa selvästi kunnallisesta itsehallinnosta. Perustellusti voidaankin kysyä, kuinka todellinen itsehallinto hyvinvointialueilla on. Rajoitettu? Näennäinen? Aito?", pohtii Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Valtion ohjausrooli on muuttunut uudistuksessa myös suhteessa kuntiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille. Sote-lainsäädännössä on edelleen runsaasti kuntien toimintaa koskevia kirjauksia. Ministeriöiden ohjauksella on keskeinen merkitys siihen, miten kunnat ja hyvinvointialueet voivat toimia yhdessä. HALKO-tutkimusraportissa nostetaan esille, että valtion ohjausroolin tulisi olla nykyistä enemmän mahdollistava ja osallistava.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan aiemmista kuntaliitoksista tiedetään, että suurten rakenteellisten uudistusten toimeenpano vie aikaa.
"Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos. Sen vakiintuminen ei tapahdu yhden eikä vielä kahdenkaan valtuustokauden aikana", arvioi Pekola-Sjöblom.
Vastuunjako, palveluverkkomuutokset ja kiinteistökysymykset haastavat yhteistyötä
Kuntaliiton selvitysten mukaan yhteistyössä on monin paikoin jännitteitä. Syksyllä 2024 toteutetussa Kuntapäättäjätutkimuksessa vain 18 prosenttia vastaajista piti yhteistyön ilmapiiriä yhteistyöhakuisena, kun taas lähes 40 prosenttia arvioi sen melko tai hyvin ristiriitaiseksi.
Epäselvä vastuunjako eri yhdyspinnoilla sekä palveluverkkomuutoksiin ja kiinteistökysymyksiin liittyvät ongelmat vaikeuttavat yhteistyötä. Kuntaliiton tilannekuvan mukaan strateginen yhteistyö on monilla alueilla vasta alkuvaiheessa, ja erityisesti kiinteistöihin ja vuokraehtoihin liittyvät kysymykset hiertävät ylimmän johdon välistä yhteistyötä.
Yhteistyö näyttäytyy pääsääntöisesti rakentavampana niillä hyvinvointialueilla, joilla oli jo aiemmin yhteistyörakenteita, hyvinä esimerkkeinä Päijät-Häme ja Etelä-Karjala.
"Yhteistyö ei ole vielä monilla alueilla strategisella tasolla, mikä on ymmärrettävää näin suuren uudistuksen kohdalla. Tarvitaan lisää tutkimusta ja avointa keskustelua uudenlaisesta kolmelle tasolle rakentuvasta julkisesta hallinnosta ja eri toimijoiden rooleista siinä", Kuntaliiton projektipäällikkö Liisa Jurmu toteaa.
Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota
Hyvinvointialueiden itsehallinto on monin paikoin rajoitettua valtion tiukan talousohjauksen vuoksi. Jatkuvat säästöpaineet pakottavat palveluverkkokeskusteluihin, jotka heijastuvat myös kuntien omiin palveluratkaisuihin. Lisäksi monilla luottamushenkilöillä on tuplarooli: useampi kuin joka kymmenes toimii sekä kunnallisessa että alueellisessa päätöksenteossa.
"Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Jurmu alleviivaa.
Kuntalaistutkimus 2024 osoitti, että kuntalaiset kokevat edelleen epävarmuutta sote-palveluiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta.
"Kuntaliiton mukaan toimivan yhteistyön edellytyksiä ovat avoimuus, luottamus, vuorovaikutus ja kumppanuus – ja niiden vahvistamisessa riittää vielä tehtävää", painottaa Jurmu.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Liisa Jurmu
projektipäällikkö
+358 50 479 6835
Marianne Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiMaija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme