Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Tutkimuksessa oli mukana 215 henkilöä Suomessa, jotka olivat saaneet munuais-, maksa- tai sydänsiirteen ennen 16 vuoden ikää vuosina 1982–2015 ja olivat seurantahetkellä vähintään 18-vuotiaita. Ikään, sukupuoleen ja kotikuntaan sovitetut verrokit valittiin väestötietojärjestelmästä. Lääkekäyttöä arvioitiin Kelan rekisterin perusteella, joka kattaa kaikki reseptilääkkeiden ostot Suomessa.
Elinsiirron saaneilla potilailla oli keskimäärin 1,53 korvattavaa kroonista sairautta, kun hylkimisenestolääkitystä ei oteta mukaan. Verrokkeihin verrattuna elinsiirtopotilailla oli enemmän lääkkeitä sydän- ja verisuonisairauksiin, hormonaalisiin puutoksiin ja epilepsiaan.
Munuaisensiirron saaneilla oli merkittävästi suurempi riski sydän- ja verisuonisairauksiin kuin maksan siirron saaneilla. Muiden sairauksien osalta ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja.
Elinsiirron jälkeen elämä jatkuu – hyljinnänestolääkitys ja seuranta pysyvät
Vuosittain lasten elinsiirtoja tehdään noin 20. Pitkäaikainen eloonjäämisosuus lasten munuaissiirroissa on yli 90 prosenttia; sydämen- ja maksansiirroissa noin 70 prosenttia. Elinsiirron saaneet lapset ja nuoret elävät varsin normaalia elämää, mutta tarvitsevat elinikäisen hylkimisenestolääkityksen sekä seurannan. Kaikki lasten elinsiirrot tehdään Uudessa lastensairaalassa.
”Tulokset korostavat pitkäaikaisen seurannan merkitystä, yksilöllisen siirtymävaiheen hoidon tarvetta nuoruudesta aikuisuuteen sekä elämänlaadun tukemisen tärkeyttä monisairastavuuden hallinnassa”, sanoo osastonylilääkäri Timo Jahnukainen HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Tutkimus tehtiin HUSin, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
osastonylilääkäri Timo Jahnukainen, p. 050 427 0932, timo.jahnukainen@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Lasten palliatiivista hoitoa kehitetään aktiivisesti8.10.2025 08:39:53 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten palliatiivinen hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jossa otetaan huomioon koko perhe. HUSissa lasten palliatiivista hoitoa kehitetään aktiivisesti muun muassa eurooppalaisessa PALLIAKID-hankkeessa, jonka tavoitteena on tunnistaa entistä paremmin potilaat, jotka hyötyvät palliatiivisesta hoidosta.
Behandlingen av sällsynta sjukdomar framskrider7.10.2025 09:01:31 EEST | Pressmeddelande
Att diagnostisera, behandla och samla ny information om sällsynta sjukdomar underlättar patienternas liv. Enheten för sällsynta sjukdomar vid HUS och enheten för sällsynta diagnoser vid ÅUCS har främjat behandlingen av sällsynta sjukdomar redan i tio års tid.
Harvinaissairauksien hoito edistyy7.10.2025 09:01:31 EEST | Tiedote
Harvinaissairauksien diagnosointi, hoito ja uuden tiedon karttuminen helpottavat potilaiden elämää. Harvinaissairauksien yksiköt HUSissa ja Tyksissä ovat edistäneet harvinaissairauksien hoitoa jo kymmenen vuoden ajan.
HUS-sammanslutningens balansering av ekonomin och täckning av underskotten framskrider enligt plan6.10.2025 12:08:08 EEST | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse behandlade på sitt möte HUS verksamhet och ekonomi för januari–augusti samt den nyaste prognosen för 2025 och utfallet av sammanslutningens strategi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme