Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 144 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 595 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista miljoona euroa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 177 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
|
Osakerahastot |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Yhdistelmärahastot |
144 |
521 |
39 592 |
|
Pitkän koron rahastot |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-177 |
1 318 |
20 517 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
30 |
-51 |
9 729 |
|
YHTEENSÄ |
591 |
2 344 |
193 568 |
Syyskuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät pääosin myönteisesti. Yhdysvalloissa isojen teknologiayhtiöiden osakekurssit nousivat yhtiöiden vahvojen tulosnäkymien siivittämänä. Alan kehitystä vauhdittivat merkittävät investoinnit tekoälyyn, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta tulevaisuuden kasvuun. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin päätös laskea ohjauskorkoa tuki osakemarkkinoiden nousua.
Euroopassa pääosakeindeksien kehitys oli sen sijaan vaihtelevaa. Epävarmuutta lisäsivät kohonneet geopoliittiset riskit sekä Euroopan keskuspankin päätös heikentää euroalueen talousennustetta vuodelle 2026. Yhdysvaltain asettamien tullien arvioidaan hieman hidastavan euroalueen talouskasvua, mutta vaikutuksen odotetaan jäävän alkuperäisiä pelkoja pienemmäksi ja kohdistuvan vain tietyille toimialoille. Epävarmuudesta huolimatta useiden euroalueen maiden pääosakeindeksit nousivat, kuten Helsingin pörssin pääindeksi. Tuoreimpien talousennusteiden mukaan Suomen talouden odotetaan vahvistuvan hiljalleen ensi vuoden aikana.
Syyskuu oli korkosijoittajille tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mitkä vaikuttivat niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Pitkien korkojen laskua tukivat Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron lasku ja aiempaa heikompi euroalueen talousennuste.
”Sijoittajien huomio on jo osaksi siirtynyt vuoteen 2026, sillä talousnäkymät ovat siellä kuluvaa vuotta valoisampia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että Euroopassa geopoliittiset riskit ovat kasvaneet asteittain, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla. Tämän vuoksi sijoitusten hajauttaminen on edelleen keskeinen osa riskienhallintaa. Suomessa kotitaloudet säästävät nyt aktiivisesti, mikä näkyy positiivisesti rahastojen nettomerkinnöissä, mutta samalla kulutus on maltillisempaa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 719 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista yhteensä 867 miljoonaa euroa.
Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,44). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
70 |
-158 |
6 307 |
5 % |
|
Pohjoismaat |
35 |
47 |
10 240 |
1 % |
|
Eurooppa |
274 |
1 036 |
7 324 |
7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
235 |
-406 |
11 643 |
7 % |
|
Japani |
40 |
76 |
419 |
12 % |
|
Tyynenmeren alue |
-91 |
-147 |
1 028 |
11 % |
|
Kehittyvät markkinat |
210 |
283 |
5 831 |
9 % |
|
Maailma |
-776 |
-1 786 |
39 201 |
6 % |
|
Toimialarahastot |
2 |
-95 |
1 292 |
13 % |
|
YHTEENSÄ |
-1 |
-1 149 |
83 286 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 545 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 7 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 5,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,20).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.09.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
245 |
366 |
9 687 |
0,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
300 |
815 |
14 188 |
3,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
31 |
205 |
5 348 |
5,4 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
-1 |
365 |
-0,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
8 |
145 |
6 812 |
1,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
17 |
138 |
1 390 |
2,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-7 |
35 |
2 654 |
3,1 % |
|
YHTEENSÄ |
595 |
1 704 |
40 445 |
|
Lue lisää
Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä
Seligson & Co Rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Kaaro muistuttaa, että sijoittaessa ei kannata tuijottaa yksittäisiä kuukausia.
”Hyvästä kuukaudesta voi iloita, huonompi tarkoittaa, että lisäsijoituksissa saa arvopapereita halvemmalla. Tärkeintä on sijoittaa pitkäjänteisesti oman riskiprofiilin mukaan: Hiljaa hyvä tulee – myös tuottomielessä.”
Kaaro muistuttaa, että suomalaisen rahastosijoittajan markkinatilanne on erinomainen: helposti saatavilla olevista kotimaisista sijoitusrahastoista löytyy ratkaisu lähes mihin tahansa tarpeeseen.
”Rahastoja löytyy joka markkinalle, kaikkiin omaisuusluokkiin ja lisäksi valmiiksi paketoituja kokonaisratkaisuja. Sijoittaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa!”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme