Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta
9.10.2025 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat Jarkko Harju, Sami Jysmä, Aliisa Koivisto ja Tuomas Kosonen ovat julkaisseet artikkelin International Tax and Public Finance -lehdessä, jossa arvioidaan kotitalousvähennyksen vaikutuksia siivouspalveluiden kysyntään ja yritystoimintaan.
Kotitalousvähennys on verotuksellinen kannustin, jonka tavoitteena on lisätä kotitalouksien ostamia palveluita ja vähentää harmaata taloutta. Vuonna 2007 Ruotsissa otettiin käyttöön kotitalousvähennys siivouspalveluiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin tätä politiikkamuutosta vertailemalla ruotsalaisia siivousalan yrityksiä suomalaisiin vastaaviin yrityksiin ennen ja jälkeen uudistuksen vaikutuksia difference-in-differences -menetelmän avulla.
Keskeiset tulokset
Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen laajentaminen siivouspalveluihin ei lisännyt palveluiden kulutusta merkittävästi. Vaikka vähennyksen tarkoituksena oli kannustaa kotitalouksia ostamaan siivouspalveluita virallisesti toimivilta yrityksiltä, analyysin perusteella kuluttajat eivät reagoineet verokannustimeen odotetulla tavalla. Palveluiden kysyntä pysyi lähes ennallaan uudistuksen jälkeen.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei kotitalousvähennys onnistunut vähentämään harmaata taloutta siivouspalveluiden osalta. Yritysten toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka viittaisivat siirtymiseen viralliseen talouteen tai veronkierron vähenemiseen.
Tulokset olivat yllättäviä, mutta yksi keskeinen selitys vähäisille vaikutuksille voi olla kuluttajien heikko tietoisuus vähennyksestä. Tutkimuksessa toteutetun kyselyn perusteella ihmiset eivät ole kovin hyvin perillä kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohdista, Laboren erikoistutkija Sami Jysmä toteaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kotitalousvähennyksen vaikutukset siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan jäivät odotettua vähäisemmiksi, mikä herättää kysymyksiä vastaavien verokannustimien tehokkuudesta.
Tutkimusryhmä
Sami Jysmä
Labore ja Tampereen yliopisto
Puh. 040 772 8768
Sähköposti: sami.jysma@labore.fi
Jarkko Harju
Tampereen yliopisto
Puh. 050 473 3892
Sähköposti: jarkko.t.harju@tuni.fi
Tuomas Kosonen
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Puh. 0295 519 440
Sähköposti: tuomas.kosonen@vatt.fi
Tutkimus
Harju, J., Jysmä, S., Koivisto, A., & Kosonen, T. (2025). Do tax credits for cleaning services increase consumption? International Tax and Public Finance. Lue englanninkielinen artikkeli täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme