Karjalan Sivistysseura nostaa karjalan kaunokirjallisuuden kieleksi

9.10.2025 13:55:02 EEST | Karjalan Sivistysseura ry | Tiedote

Jaa

Karjalan Sivistysseura julkistaa Helsingin Kirjamessuilla Salla Simukan suosikkitrillerin Punainen kuin veri karjalankielisen käännöksen nimellä Ruskei kui veri. Se on jo toinen Karjalan Sivistysseuran tänä vuonna karjalan kielellä julkaisema dekkari.

Mustapunainen piirroskuva, jossa suuren veripisaran sisällä hupparipäisen kalpean tytön profiili. Hupusta roikkuu verinen seteli. — Salla Simukan Ruskei kui veri on ensimmäinen karjalan kielelle käännetty nuortenromaani. Kansikuva: Tomas Heinonen **Karjalan Sivistysseura**

Karjalan Sivistysseura on tällä hetkellä ainoa suomalainen kustantaja, joka julkaisee kokonaan karjalankielistä kaunokirjallisuutta.

Dekkarit ovat karjalankielisen kaunokirjallisuuden saralla uusi aluevaltaus. Tasokkaiden dekkarikäännösten, kuten muidenkin karjalankielisten teosten taustalla vaikuttaa vahvasti Itä-Suomen yliopiston toteuttama karjalan kielen elvytys. Sen uuttera työpanos on tuottanut karjalan kielen opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää myös kirjoitus- ja käännöstaitoja karjalaksi. Karjalan Sivistysseura tekee aktiivista yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyksen kanssa.

Nyt julkaistava Salla Simukan Tampereelle sijoittuva jännäri Ruskei kui veri (Punainen kuin veri, Tammi 2013) on määritelty suomalaisessa kirjastoluokituksessa nuortenromaaniksi, mutta sen vetävä ja jännittävä tarina sekä kiehtova kerronta pitävät tiukassa otteessaan myös aikuisia lukijoita. Teos on ensimmäinen osa Simukan Lumikki-trilogiaa, joka edustaa kansainvälisesti huippusuosittua Young Adult fictionia eli YA:ta. Sen käännösoikeudet on myyty jo yli 50 maahan, ja se on pitänyt pintansa myös suomalaisten kirjastojen lainatuimpien joukossa.

Teoksen ovat livvinkarjalaksi kääntäneet Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila. Kielentarkistajana on toiminut Natalia Giloeva Itä-Suomen yliopistosta.

”Oli-eli tyttö, kudai opastui varuamah.

Suarnat ei zavoditahes nenga. Nenga algavutah toizenmoizet, syngembät starinat.”

- Salla Simukka: Ruskei kui veri. Kiännettih Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila

Viime keväänä Karjalan Sivistysseura julkaisi Leena Lehtolaisen ensimmäisen Maria Kallio -dekkarin Ensimmäinen murhani (Tammi 1993) nimellä Häi eli pajol. Kaikkien aikojen ensimmäisenä karjalankielisenä dekkarina Maria Kuisminin tekemä käännös on saanut karjalankielisessä yhteisössä lämpimän vastaanoton, ja sitä on innolla luettu myös karjalankielisten keskustelukerhojen (pakinapirtit/paginapertit/paginpertit) lukupiireissä.

Molempien dekkarien kääntäjät ovat mukana Karjalan Sivistysseuran lavaohjelmissa Helsingin Kirjamessuilla 2025.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
tiedotus@karjalansivistysseura.fi
p. 050 554 3223

Uudet karjalankieliset dekkarit vahvasti esillä
Helsingin Kirjamessuilla

Karjalan Sivistysseuralla on Helsingin Kirjamessuilla 23.–26.10.2025 kaksi omaa lavaohjelmaa. Tervetuloa myös vierailemaan seuran messuosastolla 6g68!

Sunnuntaina 26.10.2025, Arabia-lava klo 13.30–14.00
Kuinka dekkari kääntyy uhanalaiselle karjalan kielelle
Karjalan kielelle kääntämisen haasteita ja huippuhetkiä. Haastateltavina ovat Maria Kuismin, joka käänsi Leena Lehtolaisen dekkarin Ensimmäinen murhani karjalaksi nimellä Häi eli pajol sekä Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila, jotka käänsivät Salla Simukan menestystrillerin nimellä Ruskei kui veri (KSS 2025).

Kääntäjät tekivät myös erittäin uhanalaisen karjalan kielen kehitystyötä, koska joutuivat luomaan karjalan kielelle ilmaisuja, joita ei karjalaksi ole kerta kaikkiaan ollut olemassa. Haastattelijana toimii väitöstutkija, sosiolingvisti Tuomo Kondie Itä-Suomen yliopistosta.

Torstaina 23.10.2025, Töölö-lava klo 15.30–16.00
Karjalan kieltä päin mäntyä ja kohti kirjallisuutta
Karjalan kielen harhaanjohtavat sanat ja sanonnat sekä karjalan kieli kaunokirjallisuuden kielenä. Esiintyjinä Pertii ruokin. Mattii panen. Karjalan kieltä päin mäntyä -sanaston toimittaneet näyttämötaiteilija Timoi Munne ja karjalan kielen opettaja, kääntäjä, tutkija ja kehittäjä Natalia Giloeva sekä karjalaisjuurinen taiteilija, karjalan kielen ja kulttuurin elvyttäjä Mirva Haltia. Haastattelijana toimii yliopisto-opettaja, karjalan kielen elvytyksen asiantuntija Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta.

Lavaohjelmien tarkemmat tiedot:
https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli-nakyy-ja-kuuluu-helsingin-kirjamessuilla/

Karjalan Sivistysseuran osasto-ohjelma messuosastolla 6g68

Torstai 23.10. klo 12.00–13.00
Karjalan kielen elvytysohjelma
Yliopisto-opettaja, karjalan kielen elvytyksen asiantuntija Niko Tynnyrinen kertoo karjalan kielen elvytysohjelmasta ja toimenpiteistä, joita kielen elvyttäminen ja kehittäminen vaativat.

Torstai 23.10. klo ja lauantai 25.10
Mirva Haltia lukee ääneen karjalaksi
Karjalaisjuurinen taiteilija, karjalan kielen ja kulttuurin elvyttäjä Mirva Haltia lukee ääneen karjalankielistä kirjallisuutta.

Perjantai 24.10. klo 14.00–15.00
Pekka Vaara kertoo Punaisesta Uhtuasta
Historioitsija, tietokirjailija Pekka Vaara kertoo tietokirjastaan Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (KSS) ja vastaa yleisön kysymyksiin.

Sunnuntai 26.10.2025 klo 14.30–15.30
Salla Simukka: Ruskei kui veri -julkaisutilaisuus
Suosikkitrillerin karjalankielisen käännöksen julkistaminen Karjalan Sivistysseuran osastolla 6g68. Teoksen kääntäjät Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila kertovat vaativan käännöstyön solmuista ja helmistä. Messuvieraat voivat esittää kääntäjille myös omia kysymyksiään.

Lisätiedot ja arvostelukappalepyynnöt:
toimisto@karjalansivistysseura.fi
p. 050 5055 531

Kuvat

Valkoinen korkea tila, yläkertaan vievä portaikko, jonka messinkikaiteeseen nojaa kaksi hymyilevää naista. Toisella on vaaleankeltainen ja toisella marjapuuronpunainen pusero. Kaiteen alapuolella on runsaasti vihreää köynnöskasvia. — Sanna Mylläri (oikealla) ja Sanna-Riikka Knuuttila Tampereen pääkirjasto Metson portailla. Kirjastossa he tekivät yhteistä käännöstyötään usein.

Kannen kuva: Punaisella taustalla mustapunainen kuvitus profiilikuvassa olevasta, hupparipäisestä henkilöstä. Hupun taustalla on suuri, punainen pisaramuoto, josta "valuu" mustan hupun päälle verinen seteli. Teksti: "RUSKEI KUI VERI". — Salla Simukan suosikkitrillerin Ruskei kui veri (Punainen kuin veri, Tammi 2013) ovat karjalaksi kääntäneet Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila. Kannen kuvan on suunnitellut Tomas Heinonen.

Kansikuva Leena Lehtolaisen kirjasta "Häi eli pajol", käännetty karjalan kielelle. — Kaikkien aikojen ensimmäinen karjalan kielelle käännetty dekkari on Leena Lehtolaisen Häi eli pajol (Ensimmäinen murhani, Tammi 1993). Teoksen käänsi karjalaksi Maria Kuismin.

Kirjan kansikuva, jossa on piirretty mies pitämässä sankoa sinistä taustaa vasten. Tekstit: "Pertii ruokin. Mattii panen." — Pertii ruokin. Mattii panen. Karjalan kieltä päin mäntyä (KSS 2025) on Timoi Munnen ja Natalia Giloevan toimittama sanasto karjalan kielen harhaanjohtavista sanoista. Kansikuvan ja kirjan hauskan kuvituksen on laatinut Lilja Kallio.

Linkit

Karjalan Sivistysseura toimii karjalan kielen ja kulttuurin hyväksi

Ensi vuonna 120 vuotta täyttävä Karjalan Sivistysseura yhdistää eri alueilla elävät karjalaiset ja karjalaisuudesta kiinnostuneet toimimaan karjalan kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden hyväksi. Yhdessä vaalimme kieltä, kulttuuria ja kokemuksia karjalaisesta identiteetistä sekä Itä- ja Raja-Karjalan historian tuntemusta. Julkaisutoiminta on seuran keskeinen vahvuus. Julkaisemme laadukasta Karjalaan, karjalan kieleen ja karjalaisuuteen liittyvää kirjallisuutta sekä Suomen vanhinta, alati ajassa elävää karjalaista aikakauslehteä, Karjalan Heimoa.

Kahdeksan kivitalojen sisäpihalla seisovaa, iloisesti hymyilevää eri-ikäistä ihmistä katsoo kohti kameraa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.