Suomalaisia yrityksiä haastetaan mukaan energiatehokkuussopimuksiin – hyvästä syystä

Energia-alalla velvoite koskee tuotantoa, myyntiä ja jakelua. Energia-alan ja muun teollisuuden lisäksi tehokkuusvelvoite koskee julkisia tiloja ja palveluita. Energia-yhtiöiden velvoitteet ulottuvat myös kuluttajien opastamiseen energian säästeliääseen käyttöön.

EU:n sääntelyssä on yksi poikkeus, Suomi. Vuodesta 1997 asti suomalaista järjestelmää on kehitetty vapaaehtoisuuteen perustuen. Yritykset tekevät energiatehokkuussopimuksia ja liittyvät ne tehdessään Motivan ylläpitämään järjestelmään. Energiantuotannosta lähes 80 % on energiatehokkuussopimusten piirissä. Taso on ollut riittävä, joten jäykkää regulaatiota ei olla tarvittu. Edellinen sopimuskausi alkoi 2017 ja päättyy vuodenvaihteessa. Uudet sopimukset astuvat voimaan 2026 alussa ja niiden voimassaolo jatkuu vuoteen 2035.

• Suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen ja siitä on syytä pitää kiinni, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Kannustan kaikkia yrityksiä liittymään sopimusjärjestelmän piiriin, jotta vältämme vähemmän joustavaan regulaatioon perustuvan järjestelmän.

Johtuen kylmistä talvista ja energiaintensiivisestä teollisuudesta suomalaisten sähkönkäyttö on EU:n huipputasoa. Globaalissa vertailussakin edellä on lähinnä jäähdytyksen suurvaltoja Lähi-idästä. Sähkön ohella suomalaisten energiankäyttöä nostaa myös lämmitys, jota tarvitaan maantieteellisistä syistä enemmän kuin muualla Euroopassa.

Suomi kiinnostaa sekä runsaasti sähköä käyttäviä elinkeinonharjoittajia että uusiutuvan energian tuottajia investointikohteena, koska puhdasta sähköä on runsaasti tarjolla edulliseen hintaan. Esitettyjen arvioiden mukaan sähkönkäyttö saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2040 mennessä.

• Energiatehokkuudesta säädettiin alun perin ilmastosyistä, kun ajateltiin että sähkön tuottaminen tuottaa aina myös päästöjä. Suomessa asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, liikenteen ja teollisuuden päästöjä voidaan parhaiten vähentää lisäämällä hyvin vähäpäästöisen sähkön käyttöä, Leskelä toteaa.
• Sähkön käyttö saattaa kasvaa reippaastikin tulevina vuosina. Saamme kyllä nostettua puhtaan sähkön tuotantoa kysynnän mukaan, mutta energiaa kannattaa aina käyttää järkevästi. Vetoan yrityksiin, että mahdollisimman moni lähtisi sopimuksiin mukaan, Leskelä sanoo.

Energiansäästöviikko (6.-12.10.) on hetki vuodessa, jolloin energiatehokkuutta ja energiatekoja nostetaan esille. EU:ta ohjaa Energiatehokkuus ensin -periaate, johon energia-ala on tehnyt ja tekee työtä jatkossakin niin energiansäästöviikolla kuin vuoden jokaisena muunakin päivänä sekä opastaa myös asiakkaita viisaaseen energiankäyttöön.