Tyttöjen mielenterveyden kriisi on tasa-arvokysymys – tarvitaan sukupuolitietoisia toimia nyt

Tytöt ja nuoret naiset raportoivat poikia useammin mielenterveysongelmista ja käyttävät enemmän mielenterveyspalveluita. Sateenkaaritytöt ja -nuoret kohtaavat lisäksi syrjintää ja vähemmistöstressiä, mikä kasvattaa riskiä pahoinvointiin.
Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmannes tytöistä kokee toimintakykyä heikentävää ahdistuneisuutta tai masennusta. Vammaisilla ja toimintarajoitteisilla tytöillä on kuusinkertainen todennäköisyys kokea kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.

     -Tyttöjen mielenterveyden heikkeneminen on vakava yhteiskunnallinen ja tasa-arvoon kytkeytyvä ilmiö, jota ei voi ohittaa. Tarvitaan sukupuolitietoista päätöksentekoa ja konkreettisia toimia, linjaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Silvia Modig.

Neurokirjon ja ADHD:n kohdalla tytöt jäävät usein väliinputoajiksi, koska diagnoosimenetelmät perustuvat poikien tutkimuksiin. ADHD diagnosoidaan miehillä keskimäärin 18,5-vuotiaana, mutta naisilla vasta 30-vuotiaana. Hoitamattomana neurokirjon piirteet voivat johtaa masennukseen, ahdistukseen ja syrjäytymisriskiin.

Myös itsetuhoisuus on kasvanut hälyttävästi. HUSin tilastojen mukaan teini-ikäisten tyttöjen lääkemyrkytystapaukset ovat moninkertaistuneet vuoden 2017 jälkeen. Tämä kertoo rakenteellisista ongelmista: palveluiden riittämättömyydestä, sukupuolitietoisuuden puutteesta ja kasvavasta paineesta, jota tytöt kokevat arjessaan.

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii toimia tyttöjen puolesta;

• Terapiatakuu koko väestölle on toteutettava viipymättä. Jokaisella on oltava oikeus päästä kohtuullisessa ajassa vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon.
• Itsemurhien ehkäisytyössä on tunnistettava sukupuolten väliset erot ja kehitettävä toimia, jotka vastaavat tyttöjen ja nuorten naisten tarpeisiin.
• Syömishäiriöiden hoitoa on vahvistettava ja hoitoon pääsyä nopeutettava.
• Neurokirjon tyttöjen ja naisten tunnistamista ja tukea on parannettava sukupuolitietoisella diagnostiikalla ja hoidolla.
• Kansallisen mielenterveysstrategian on tunnistettava sukupuolittuneet ilmiöt. Sukupuolineutraalius ei riitä, kun todellisuus ei ole neutraali.
• Hyvinvointialueiden rahoitusta on vahvistettava laadukkaiden ja saavutettavien palvelujen turvaamiseksi.

      -Tytöt tarvitsevat nyt tekoja, eivät juhlapuheita. Jotta huomisen tytöt voivat elää terveemmässä ja tasa-arvoisemmassa maailmassa, he tarvitsevat meitä kaikkia liittolaisiksi jo tänään, summaa Modig.

Lähteet kannanotossa: Peking+30-kansalaisjärjestöraportti