Kysely: Digitalisaatio ja tekoäly uudistavat työelämää – osaamisen ylläpitäminen työelämän murroskohdissa ja nuorten työllistyminen haasteena

Yrityksiltä kysyttiin, miten digitalisaatio, automatisaatio ja tekoälyn kehitys ovat vaikuttaneet yritysten henkilöstötarpeisiin. Lähes puolet (48 %) varsinaissuomalaisista kyselyyn vastanneista kertoo työn tuottavuuden parantuneen ja liki neljännes (23 %) yrityksistä katsoo hallintoon menevän ajan vähentyneen. Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 22 prosenttia on voinut vähentää suorittavaa työtä (Varsinais-Suomessa luku on 18 %) ja hieman päälle 10 prosenttia (Varsinais-Suomessa luku on 13 %) asiantuntijatyötä. Näiden molempien osalta kehitystä on tapahtunut viime vuoteen verrattuna.

Varsinaissuomalaisista vastaajista yli 30 prosenttia, ja valtakunnallisestikin yli neljäsosa, on sitä mieltä, että digihankkeet ovat lähinnä työllistäneet. Lisäksi neljännes varsinaissuomalaisista yritysvastaajista katsoo, ettei digitalisaatio, automatisaatio tai tekoälyn kehitys ole vaikuttanut henkilöstötarpeisiin. 

Sekä pitkäaikaistyöttömien että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän on uutisoitu kasvaneen viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Hallituksen työllistymisseteli vähintään kuusi kuukautta työttöminä olleille ja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille on yksi apu nuorten työllistämiseksi. On myös pohdittu, syökö tekoälyn kehitys erityisesti lähtötason työpaikkoja.

“Vaikka tekoäly mahdollistaa yrityksissä toiminnan tehostamista sekä luo uusia toimintatapoja ja toimenkuvia, pitäisi kuitenkin varmistua, että nuorille on tarjolla lähtötason työpaikkoja, jotka toimivat ponnahduslautana työelämään”, muistuttaa Turun kauppakamarin osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén.

Kyselyssä tiedusteltiin, onko yritys ottanut töihin alueen oppilaitoksesta tai korkeakoulusta hiljattain valmistuneita nuoria viimeisen kahden vuoden sisällä. Vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä noin 40 prosenttia kertoo ottaneensa valmistuneita töihin ammatillisesta koulutuksesta ja kolmannes korkeakoulusta, 37 prosenttia puolestaan ei. Lisäksi kysyttiin, onko yritys ottanut nuoria viimeisen vuoden sisällä työharjoitteluun tai kesätöihin.

“Ilahduttavasti 77 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä on ottanut nuoria harjoitteluun tai kesätöihin, mutta silti yli viidesosa vastanneista ei ole tarjonnut harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja”, Lindén sanoo.

Nuorten ja työttömien tilanne herättää huolta

Haastavan taloustilanteen, korkean ja pitkittyvän työttömyyden sekä nopean teknologisen kehityksen aikana on tärkeää, että valmistuvat nuoret pääsevät nopeasti kiinni työelämään syventämään osaamistaan. Koulutusjärjestelmän tulisi tukea sitä, että valmistuvilla on hyvät valmiudet osaamisen jatkuvaan ylläpitämiseen ja oppimaan oppimisen.

Vastaajista 84 prosenttia on tyytyväisiä korkeakoulusta valmistuneiden kykyyn oppia uutta ja sietää muutosta. Vain noin 16 prosenttia oli tyytymätön tähän osaamisen osa-alueeseen. Vastaavasti ammattiin valmistuneiden kykyyn oppia uutta ja sietää muutosta oli kyselyssä vähintään jokseenkin tyytyväisiä 75 prosenttia. Tyytymättömiä oli vastaajista neljännes.

Kyselyn perusteella yrityksillä on hyvät käytänteet osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön osaaminen vastaa teknologian kehityksen tuomiin tarpeisiin. Tämä ei kuitenkaan suojaa työelämän murroskohdissa. Myös työttömyyden aikaan ihmisillä tulisi olla mahdollista päivittää osaamistaan ketterästi vastaamaan teknologian muuttuviin osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen tarjonnan tulisikin sisältää erilaisia pika- ja täsmäkoulutuksia työelämän ja yksilöiden muuttuvat tarpeet huomioiden.

”Teknologian kehitys tarjoaa mahdollisuuksia yritysten tuottavuuden kasvulle. Osaamisen on kuitenkin pysyttävä muutoksessa mukana – mieluiten kehittyä sen edellä. Tämä haastaa niin tutkinto- kuin täydennyskoulutusten tarjoajia, samoin kuin yritysten sisäisiä osaamisen kehittämisen keinoja ja johtamista”, toteaa Turun kauppakamarin osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.−22.8.2025, ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.