Kokoomuksen Päivärinta iloitsee: Kotimaiselta elokuvalta ei leikata ensi vuonna!

Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta painotti eduskunnassa pitämässään puheessa, että kulttuuri ei ole vasemmiston monopoli eikä harvojen luksustuote, vaan koko kansan yhteinen voimavara.

“Meille kokoomuksessa kulttuuri on sivistysvaltion tunnusmerkki. Kulttuuri pitää meidät koossa, rakentaa siltoja eikä muureja. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus päästä taiteen ja kulttuurin äärelle – siitä me emme tingi”, Päivärinta sanoo.

Kokoomuksen johdolla hallitus on laatinut uuden kulttuuripoliittisen selonteon ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. Se ulottuu vuoteen 2040 ja nostaa kulttuurin kansallisen strategian ytimeen.

Kotimaiselta elokuvalta ei leikata ensi vuonna

Päivärinta iloitsee siitä, että vaikka taloustilanne pakottaa säästöihin, aiemmin budjettiriihessä päätettyä yritystukileikkausta OKM:n taiteen ja kulttuurin avustuksiin ei toteuteta sellaisenaan. Kotimaiselta elokuvalta ei leikata ensi vuonna.

"Huippu-uutinen on se, että aiemmin päätetyt 7,8 miljoonan euron leikkaukset eivät kohdistu elokuvasäätiön tukiin. Elokuvalta ei leikata euroakaan! Tästä olen erityisen iloinen. Silti on hyvä muistaa, että kulttuurin kukoistus edellyttää myös kestävää taloutta ja kansainvälisiä kasvun mahdollisuuksia – ei yksinomaan tukia", Päivärinta sanoo.

Kokoomus sitoutuu luovan talouden kasvustrategiaan, jossa kehitetään rahoitus- ja kannustinmalleja sekä turvataan tekijänoikeudet. 

”Julkinen rahoitus ei ole vain kulttuurin säilyttämistä, vaan myös uudistumista varten. Sisällöt, tapa tehdä ja tapa kuluttaa muuttuvat. Uudet teknologiat, alustat ja tekoäly eivät ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus. Niiden avulla ovia avautuu myös nuorille ja niille, joilla ei ollut aiemmin pääsyä kalliisiin studioihin, laitteisiin tai jakelukanaviin. Luovan ala on aina murroksessa ja sen tehtävänä on löytää uusia näkökulmia, uusia tapoja katsoa ja kertoa”, Päivärinta muistuttaa.

 “Kun puhun kulttuurista, teen sen myös entisenä pitkän linjan luovan alan tekijänä. Tiedän, miltä tuntuu, kun yleisö kertoo itkeneensä, nauraneensa teoksen äärellä. Tuolloin ymmärtää, ettei kulttuuri ole vain ammatti tai ala. Se on yhteys ihmisten välillä, kokemus ja tunne, joka ylittää tekijän ja teoksen. Siksi kulttuuria ei pidä käyttää lyömäaseena, vaan yhteisenä voimavarana”, Päivärinta toteaa.

_____________________________________


Susanne Päivärinnan pitämä kokoomuksen ryhmäpuhe kulttuuripoliittisen selonteon käsittelyssä

Arvoisa puhemies!

Kun puhun kulttuurista, ajattelen pientä tyttöä, joka odottaa jälleen äitiä kotiin. Seuranaan vain kirjaston kirja, jossa hylätty lapsi liitää Lapin taivaalla kuin hento voikukan höytykkä. Mielikuvituksen voimalla kaikki on mahdollista. Kirjan lapsi löytää ystävän. Pilvet puhuvat. Ei tarvitse itkeä itseään uneen. Kirja sylissään tuo pieni tyttö uskoo, että myös hän voi selvitä. 

Kulttuuri on muistutus siitä, ettemme ole yksin, tarinamme nivoutuvat yhdeksi. Meille kokoomuksessa kulttuuri on sivistysvaltion tunnusmerkki, ja osallisuus kulttuuriin sivistyksen perusta. Kulttuuri on voima, joka muuttaa maailmaa. 

Kulttuuri on myös turvallisuutta, resilienssiä ja henkistä huoltovarmuutta. Kun maailmalla myllertää, kulttuuri pitää meidät koossa. Se rakentaa siltoja, ei muureja.

Kulttuuri ei ole vasemmiston monopoli eikä kulttuuri saa olla harvojen etuoikeus, ei luksustuote. Ei, kulttuuri kuuluu kaikille.

Arvoisa puhemies!

Edellisestä kulttuuripoliittisesta selonteosta on kulunut liki 15 vuotta. Silloin maailma oli toinen. On upeaa, että kokoomuslaisen pääministeri Orpon johdolla hallitus on laatinut uuden selonteon, joka ulottuu 2040luvulle saakka.  

Nyt kulttuuri nostetaan sinne, minne se kuuluu: kansallisen strategian ytimeen. Olikin jo korkea aika linjata uudestaan suomalaiselle yhteiskunnalle parhaita mahdollisia kasvun vaihtoehtoja ja painopisteitä kulttuuripolitiikan saralla. 

Huippu-uutinen on se, että aiemmin päätetyt 7,8 miljoonan euron leikkaukset eivät kohdistu elokuvasäätiön tukiin. Elokuvalta ei leikata euroakaan! Tästä olen erityisen iloinen! Silti on hyvä muistaa, että kulttuuri kukoistaa vain kestävän talouden Suomessa – ei yksin tukien varassa. 

Arvoisa puhemies!

Me sanomme kokoomuksessa: kaikkien lasten ja nuorten on päästä taiteen ja kulttuurin äärelle – tekijöiksi ja kokijoiksi. Siitä me emme tingi. 

Me sanomme: Luovien alojen kasvumahdollisuudet on turvattava. Kulttuuri on tärkeä investointi. Kulttuurin rahoitus- ja kannustinmalleja on kehitettävä niin, että ovet avautuvat myös yksityiseen ja kansainväliseen rahoitukseen.

Ja me sanomme vielä tämän: Kokoomus on sitoutunut luovan talouden kasvustrategiaan, joka sisältää julkisen sektorin toimenpiteitä luovan talouden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. 

Arvoisa puhemies!

Kuten selonteossakin todetaan, tulee kulttuuriin panostaessa ottaa huomioon erityisesti kulttuurintekijät. Digitaalinen murros, tekoäly ja suoratoistopalvelut haastavat audiovisuaalisen alan, musiikin ja kirjallisuuden sekä ansaintalogiikan. 

Me kokoomuksessa tuemme vahvasti sitä, että noille aloille kehitettävät kasvua vauhdittavat mallit tulevat olemaan keskeisiä panostuksia. Tekijänoikeuksien suoja on varmistettava tekijöille.

Yksittäisenä asiakirjana tämä selonteko ei vielä muuta mitään. Vasta, kun me kaikki tässä salissa ja suomalaiset yhdessä toteutamme sitä, selonteko muuttuu todeksi. 

Arvoisa puhemies!

Kun puhun kulttuurista, en tee sitä vain poliittisena päättäjänä, vaan entisenä pitkän linjan luovan alan tekijänä, joka on myös käsikirjoittanut ja ohjannut useita tv-dokumentteja ja sanoittanut musiikkia.

Tiedän, miltä freelancerin ja yrittäjän epävarmuus tuntuu: riittävätkö rahat, meneekö seuraava projekti läpi, löytääkö teos yleisönsä, lyttääkö kritiikki.

Tiedän myös sen kiitollisuuden tunteen, kun kirjan lukijat ja kuuntelijat kertovat itkeneensä, kertovat nauraneensa tarinan äärellä. Silloin ymmärtää, mitä kulttuuri todella on. Se ei ole vain ammatti tai ala. Se on yhteys ihmisten välillä, kokemus ja tunne, joka ylittää tekijän ja teoksen. 

Siksi toivon, ettei tässä salissa käytetä kulttuuria lyömäaseena, vaan yhteisenä voimavarana.