Hammaslääkärien työkuormitus huolestuttaa hyvinvointialueilla

Hyvä työaikojen hallinta esimerkiksi oli hammaslääkäreillä huomattavasti haastavampaa verrattuna moniin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiin. Hammaslääkäreistä vain 29 % koki hyviksi omat mahdollisuutensa hallita työaikoja. Kaikista ammattiryhmistä mahdollisuutensa hyviksi koki 39 %.

Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen Akava Worksille toteuttamasta Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky -seurantatutkimuksesta, jossa vertaillaan sote-henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita ennen hyvinvointialueuudistusta ja sen jälkeen. Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky - AkavaWorks

– Työterveyslaitoksen ja Akavan tutkimus todistaa samat huolestuneet viestit, joita hyvinvointialueilla työskenteleviltä hammaslääkäreiltä tulee säännöllisesti Hammaslääkäriliittoon, kertoo varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo.

Kokemus työkyvystä heikentynyt ja epävarmuus työsuhteen jatkosta kasvanut

Hammaslääkärien kokema työkyky oli edelleen matalammalla tasolla kuin ennen hyvinvointialueuudistusta. Kaksi kolmasosaa hammaslääkäreistä koki työkykynsä hyväksi syksyllä 2024, kun ennen uudistusta työkykynsä koki hyväksi 72 %. Saman suuntainen kehitys näkyy kaikissa tutkituissa sote-ammattiryhmissä.

Epävarmuus työsuhteen jatkosta on hammaslääkäreillä kasvanut suhteellisesti paljon. Hammaslääkärien epävarmuuden kokemus työsuhteen jatkosta on noussut hyvinvointialueita edeltäneestä 13 prosentista 22 prosenttiin syksyllä 2024. Silti hammaslääkärien kokema epävarmuus oli yhä vähäisempää kuin monilla muilla sote-ammattiryhmillä. 

Tutkimuksen mukaan monessa ammattiryhmässä koettiin vaikutusmahdollisuuksien työn muutoksiin edelleen heikentyneen. Hammaslääkäreistä 44 % koki, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin työssä.

Hammaslääkärit kokevat työssään myös eettistä kuormitusta, mutta verrattuna moniin muihin sote-ammattiryhmiin eettinen kuormitus on hammaslääkäreillä säilynyt matalammalla tasolla.

Tuloksissa näkyy myönteisenä kehityksenä se, että hammaslääkärien kokema epävarmuus työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn on laskenut. Hyvinvointialueiden aloitettua lähes 60 % hammaslääkäreistä koki näin syksyllä 2023. Vuotta myöhemmin epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn koki 40 %, mikä on kuitenkin edelleen liian yleistä.

Hammaslääkärien kokema työstressi oli säilynyt moniin muihin sote-ammattiryhmiin verrattuna melko matalalla tasolla, noin 16 % oli kokenut työstressiä eli paljon työpaineita ja vähän työn hallittavuutta.

Hyvinvointialueiden työoloja seurattava tarkoin

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyssä ja työolosuhteissa tapahtui muutoksia hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Työolosuhteissa tapahtui monen kohdalla heikennystä. Työn epävarmuutta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta kokeneiden osuus kasvoi.

Tulosten perusteella näyttää, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia. Vaikka sote-työssä on merkittäviä voimavaratekijöitä, työ on edelleen kuormittavaa, ja keinoja kuormituksen vähentämiseksi ja jaksamisen parantamiseksi tarvitaan, todetaan tutkimusraportissa.

– Tänä syksynä monet hyvinvointialueet ovat taas ilmoittaneet laajoista henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Alueiden säästöpaineet aiheuttavat merkittävän riskin työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin heikkenemiselle, muistuttaa Savanheimo.