Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn

Jaa

Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.  

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla. Suomen viitearvo 273 poikkeaa merkittävästi Ruotsin vastaavasta, eikä perustu samoihin tieteellisiin perusteisiin. Ruotsissa viitearvo on 170.  

”Miten on mahdollista, että Suomen susikannan tulisi olla erittäin paljon Ruotsia suurempi”, kysyy MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. ”Ruotsi on pinta-alaltaan selvästi Suomea suurempi ja Venäjän susipopulaatioon yhteydessä oleva Suomen susikanta on genetiikaltaankin selvästi vahvempi.” 

Viitearvojen vertailussa on lisäksi huomioitava, että Ruotsin susikantaa tarkastellaan marraskuussa, kun taas Suomen tarkastelun ajankohta on maaliskuussa, jolloin kanta on pienimmillään ennen lisääntymiskautta. 

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen katsoo, että viitearvon määrittely kahden populaation malliin perustuvalla Luken viitearvolaskurilla on suuri virhe, joka johtaa ylikorkeaan lopputulokseen. Määrittelyn lähtökohtana tulee olla yksiselitteisesti se, että Suomessa on vain yksi susipopulaatio. 

“EU:n ohjeistus tukee Ruotsin soveltamaa Franklinin tutkimuksiin perustuvaa mallia, jota tulee soveltaa myös Suomen viitearvoa määritettäessä. Tällä menetelmällä Suomen suotuisan suojelutason viitearvo, 10 %:n varmuusmarginaalin kanssa, olisi 165 yksilöä. On myös epäselvää, onko Suomen susikannan yhteys Venäjään otettu EU:n ohjeistuksen mukaisesti riittävästi huomioon, Leskinen toteaa.   

Suomen susikannan ihmisarkuus on vähentynyt jatkuvasti. Ennakkosuojauksen lisäyksestä huolimatta kotieläinvahinkojen määrä on pysynyt korkeana. MTK korostaa, että suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistäminen kiintiömetsästyksenä on välttämättä tarpeen. 

“Maa- ja metsätalousministeriön on nyt varmistettava, että osin ongelmallisin perustein määritetty viitearvo ei hankaloita määrällisesti riittävän ja alueellisesti kattavan kiintiömetsästyksen aloittamista ja toteuttamista eikä yksittäisten vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien saamista”, painottaa MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen. 

Lisätiedot: 
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, 050 341 3167 

Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK, 040 075 4235  
Anna-Rosa Asikainen, juristi, luonnonsuojelu, MTK, 040 920 9858  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote

Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye