Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret.
Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Vastikään julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan 80 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion.
Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton selvitys Kuntapalvelujen vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat. Lisäksi koettu koulu-uupumus on ammatillisessa koulutuksessa vähäisempää ja jopa laskusuunnassa.
Tyytyväisyyttä ammatilliseen koulutukseen ja sen saavutettavuuteen selvitettiin aiemmin myös vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksessa, jossa ammatillisen koulutuksen palveluja käyttäneet vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä (arvosanat 3,8-3,9/5). Myös kouluterveyskyselyssä suuri enemmistö ammatillisessa opiskelevista koki, että oppilaitoksissa vallitsee riittävä työrauha ja kannustava ilmapiiri.
”Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein yksittäiset ongelmat ja huolipuhe. Nyt selvitykset kuitenkin osoittavat, että enemmistö nuorista viihtyy opinnoissaan ja kokee voivansa vaikuttaa omaan arkeensa. Tämä “hiljainen onnistuminen” ansaitsee tulla näkyväksi”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.
Henkilökohtaistaminen lisännyt osallisuutta
Eronen arvioi, että opiskelijoiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kokemusta on vahvistanut ammatillisen koulutuksen reformissa tehty muutos, jossa opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
”Jokainen opiskelija osallistuu oman HOKSinsa tekoon. Tämä tekee oppimisesta yksilöllisempää ja lisää tunnetta siitä, että oma ääni kuuluu. Koulutuksenjärjestäjät ja opettajat ovat tehneet hienoa työtä haastavissa olosuhteissa tiukkoina aikoina”, Eronen iloitsee.
Osalla opiskelijoista haasteita: kuntouttavaa opetusta tarvittaisiin kipeästi
Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan mene hyvin. Kouluterveyskyselyn mukaan mielialan ongelmat ja ahdistuneisuus ovat kasvussa myös ammatillisessa koulutuksessa.
Kuntaliitto ja ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto ovat esittäneet mallia kuntouttavan opetuksen kehittämiseksi, sillä osa opiskelijoista tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea.
Osalla opiskelijoista on taustallaan elämänhallinnallisia sekä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehaasteita, joiden vuoksi opiskelukuntoisuus ei tilapäisesti riitä oppivelvollisuuden suorittamiseen.
”Tarvitsemme vahvempia yhteistyön malleja ammatillisten oppilaitosten, työpajojen ja hyvinvointialueiden välille. Jokaiselle nuorelle pitää löytyä polku koulutukseen ja työelämään. Kuntouttava opetus pitäisi nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista vastuuta, jossa koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuorisotyö yhdistävät voimansa nuorten tukemiseksi”, Eronen painottaa.
Opiskelijoiden jatkuva osoittaminen eri palveluihin voi johtaa kuormittavaan ja epäselvään palveluketjuun, jossa nuori siirtyy palvelusta toiseen ilman pysyvää ratkaisua.
”Yhteistyö eri toimijoiden välillä voi olla hyvääkin, mutta usein alueellista ja jopa henkilösidonnaista, eikä rakenteellisesti vakiintunutta. Hyvät ja toimivat käytänteet ja kokeilut pitäisi nyt saada näkyville.”
Kuntouttavan opetuksen aloite on saanut positiivisen ja lähes yksinomaan kannattavan vastaanoton, ja samalla sen tarve on tunnistettu laajalti. Keskusteluissa on tunnistettu haasteita ja kehittämistarpeita erityisesti nykyisten rakenteiden suhteen: ne eivät vastaa muuttuneeseen tilanteeseen.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Ilkka Eronen
Erityisasiantuntija
puh. +358 45 138 7389
Ilkka.Eronen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme