Jo puoli tuntia vähemmän istumista päivässä voi parantaa energia-aineenvaihduntaa
Uusi tutkimus osoittaa, että jo 30 minuuttia vähemmän istumista päivässä voi parantaa elimistön kykyä hyödyntää rasvoja ja hiilihydraatteja energiantuottoon. Istumisen vähentämisestä voi olla hyötyä erityisesti niille, jotka liikkuvat vähän ja joilla on kohonnut sydänsairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riski.

Runsaan istumisen ja epäterveellisen ruokavalion seurauksena energiansaanti voi ylittää energiankulutuksen, mikä lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Elintavat vaikuttavat myös elimistön kykyyn vaihtaa energianlähdettä rasvojen ja hiilihydraattien välillä eri tilanteissa. Tätä kutsutaan aineenvaihdunnalliseksi joustavuudeksi.
– Terve elimistö polttaa levossa enemmän rasvaa, mutta ruokailun jälkeen ja kovatehoisessa liikunnassa pääasiallinen energianlähde vaihtuu hiilihydraatteihin. Jos aineenvaihdunnallinen joustavuus on heikentynyt, verensokeri ja rasva-arvot voivat kohota ja energiantuoton sijaan ylimääräinen rasva ja sokerit voivat ohjautua varastoitavaksi, selittää tutkijatohtori Taru Garthwaite Turun yliopistosta.
Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimukseen osallistui 64 runsaasti istuvaa ja vähän liikkuvaa aikuista, joilla oli useita sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Koeryhmä sai ohjeen vähentää istumista tunnilla päivässä lisäämällä seisomista ja arkiliikkumista, ilman varsinaisen liikuntaharjoittelun aloittamista. Verrokkiryhmää ohjeistettiin jatkamaan tavanomaista paljon istumista sisältävää elämäntapaansa. Istumista ja liikkumista seurattiin liikemittareilla puolen vuoden ajan.
– Tuloksemme viittaavat rohkaisevasti siihen, että istumisen vähentäminen ja kevyenkin arkiliikkumisen lisääminen – esimerkiksi seisomaan nousu puhelun ajaksi tai lyhyet jaloittelut – voivat tukea aineenvaihdunnan terveyttä ja mahdollisesti auttaa ennaltaehkäisemään elintapasairauksia riskiryhmillä, sanoo Garthwaite.
Erityisesti vähän liikkuvat hyötyvät jo pienestäkin liikunnan määrän lisäämisestä
Istumisen vähentämiseen tähdännyt koeryhmä onnistui vähentämään istumista keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Kaikki koeryhmäläiset eivät kuitenkaan onnistuneet tavoitteessa, kun taas osa verrokeista vähensi istumistaan.
Tutkijat eivät havainneet eroja koe- ja verrokkiryhmän välillä osallistujien aineenvaihdunnallisessa joustavuudessa puolen vuoden jälkeen. Koska ryhmien sisällä osallistujien välillä oli kuitenkin huomattavia eroja istumisen vähentämisessä, tutkijat tarkastelivat tuloksia myös toteutuneen muutoksen perusteella.
Niillä, jotka onnistuneesti vähensivät istumista vähintään puoli tuntia, havaittiin parannuksia aineenvaihdunnallisessa joustavuudessa ja kevyen liikunnan aikaisessa rasvanpoltossa verrattuna runsasta istumista jatkaneisiin. Lisäksi aineenvaihdunnallinen joustavuus parani sitä enemmän, mitä enemmän osallistuja lisäsi seisomisaikaa.
– Istumisen vähentämisen positiivinen vaikutus aineenvaihduntaan koskee todennäköisesti kuitenkin lähinnä niitä, jotka liikkuvat vähän ja joilla paino ja sairastumisriski ovat jo koholla. Vielä enemmän hyötyjä saa liikkumalla liikkumissuositusten mukaisesti 2,5 tuntia reippaasti viikoittain, mutta pienikin liikunnan lisäys on hyödyllistä erityisesti vähän liikkuville, Garthwaite kannustaa.
Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taru GarthwaiteTutkijatohtoriValtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto
Puh:040 5121355taru.garthwaite@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/taru-garthwaiteKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Tulevissa pandemioissa tartuntoja estetään antigeenitesteillä – suomalaisella teknologialla tunnistaa tartuttajat20.1.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin automatisoidut pikatestit usealle tartuntataudille. Väitöskirjatyön aikana kaupallistetut testit tunnistavat tartuttavat ja aktiivisessa tautivaiheessa olevat henkilöt virusten tai bakteerien antigeenien avulla. Antigeenitestejä hyödyntämällä voidaan tehostaa tartuntatautien hoitoa ja hallita taudin leviämistä pandemioiden ja epidemioiden aikana.
Tutkimus selvitti vasemmiston ja oikeiston ”woke”-asenteita16.1.2026 14:00:40 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Oskari Lahtinen on kehittänyt ensimmäistä kertaa mittarit sekä vasemmistolaisten että oikeistolaisten niin sanottujen woke-asenteiden mittaamiseen. Vasemmistolaisia “woke”-asenteita koskevan mittarin hän laati ensi kertaa kaksi vuotta sitten. ”Oikeisto-wokelle” ei aiemmin ole ollut käytössä tutkimuksellista mittaria. Lahtisen mukaan tutkimuksessa näkyy uutena ilmiönä vasemmiston woken ja poliittisen väkivallan hyväksymisen yhteys. “Oikeisto-woke”-asenteita määritti taas erityisesti usko ns. väestönvaihtoteoriaan, joka oli erityisesti perussuomalaisten vastaajien keskuudessa suosittu.
Puutiaishavainnot viime vuosina ennätyslukemissa – tänä vuonna käynnistyy valtakunnallinen puutiaiskeräys16.1.2026 11:10:00 EET | Tiedote
Puutiaiset ovat yleistyneet Suomessa ja levinneet yhä uusille alueille. Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat Punkkilive-palveluun lähes 140 000 havaintoa eri puolilta maata. Tänä vuonna tutkijat käynnistävät valtakunnallisen puutiaiskeräyksen. Kansalaisia pyydetään lähettämään kohtaamansa punkit tutkijoille, jotta puutiaisten levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistossa tapahtuneita muutoksia voidaan selvittää.
Väitös: Rahapeliriippuvuus näkyy aivojen neurobiologisina muutoksina15.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että rahapeliriippuvuuteen liittyy muutoksia aivojen itsehillintä- ja palkitsemisjärjestelmissä. Useita aivokuvantamismenetelmiä yhdistävä tutkimus tarjoaa uutta tietoa rahapeliriippuvuuden biologiasta ja mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen.
Väitöstutkimus syventää ymmärrystä merkityksellisyydestä Viktor Franklin ajattelun avulla13.1.2026 10:30:00 EET | Tiedote
KTM Mia Salo tutkii väitöskirjassaan merkityksellisyyden kokemusta ja merkityksellistä työtä. Viktor Franklin ajatteluun perustuen väitöstutkimus esittää, että eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyydessä on keskeistä tietoinen pyrkimys totuudellisuuteen sekä ymmärrys siitä, mikä on arvokasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme