Ensilumi on myöhässä – joko tällä viikolla sataa lunta?

Lapissa ennätyksellisen lämpimän syyskuun jälkeen myös lokakuun alku on ollut harvinaisen lämmin. Lämpimän sään takia sade on tullut Suomessa vetenä, ja tilastoitava ensilumi on jo selvästi myöhässä tyypilliseen ajankohtaan nähden.

Syksy kuitenkin vääjäämättä kääntyy talveksi, ja lunta sataa ennemmin tai myöhemmin. Ennusteiden mukaan kolea luoteisvirtaus tuo keskiviikkoillasta alkaen Skandinavian pohjoisosaan lumisateita, jotka saattavat ulottua Pohjois-Lappiin asti.

Ensimmäinen lumisade ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tilastoitavan ensilumen tuloa.

Tilastoitava ensilumi määritellään aamun lumensyvyysmittauksesta

Syksyllä 2018 Helsingin keskusta peittyi lumeen jo 29. lokakuuta: muun muassa Senaatintori sai tällöin selvästi erottuvan lumipeitteen. Helsinki Kaisaniemen havaintoaseman 10 minuutin välein mittauksia tekevä lumensyvyysanturi näytti 2–3 senttimetrin lumipeitettä aamupäivällä, jolloin lämpötila oli pakkasen puolella. Iltapäivällä ja illalla lämpötila nousi nollan yläpuolelle ja lumi suli pois.

Tuona syksynä Kaisaniemen ensilumen päiväksi tilastoitiin kuitenkin vasta joulukuun 17. päivä, lähes kaksi kuukautta myöhemmin. Miksi? Selitys löytyy lumensyvyyden mittaustavoista, havaintohistoriasta ja vertailukelpoisten tilastojen maailmasta.

Lumensyvyyttä mitataan Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla sekä manuaalisesti että automaattisesti. Manuaalisilla havaintoasemilla ihminen tekee lumensyvyyshavainnon joka aamu kello 6.00 UTC senttimetriasteikolla varustetulla lumikepillä. UTC-aika on Suomen kesäaikaa kolme tuntia ja talviaikaa kaksi tuntia jäljessä. Automaattihavaintoasemilla lumensyvyyttä mitataan ultraäänellä 10 minuutin välein, joista kello 6.00 UTC tehtävä mittaus tilastoidaan kyseisen vuorokauden lumensyvyydeksi.

Tilastoitavasta ensilumesta puhutaan, kun havaintoaseman aamun kello 6.00 UTC tehtävässä mittauksessa havaitaan lunta vähintään yksi senttimetri. Joskus lunta on saattanut sataa ennen aamun mittausta, jolloin automaattiasemilla 10 minuutin havainnot ovat olleet nollan yläpuolella, mutta aamun virallisen mittauksen koittaessa lumi on sulanut pois. Näissä tapauksissa satanutta lunta ei lasketa ensilumeksi.

Manuaalisia lumensyvyyshavaintoja on tehty yli sadan vuoden ajan. Aiemmin havaintoasemilla havainnontekijät ovat myös kirjanneet sateen olomuotohavainnot pitkin päivää, jolloin ensilumi on voinut aikalaiskirjoituksissa tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin ensimmäiset lumihiutaleet ovat leijailleet taivaalla. 2000-luvulle tultaessa automaattihavainnot yleistyvät ja manuaalinen havainnonteko väheni merkittävästi.

Näin ollen pitkäaikaisen havaintoaseman ensilumen tilastot ovat johdonmukaisia nykyhetkeen nähden vain silloin, jos nykyajan havainnoista otetaan mukaan ainoastaan aamun kello kuuden havainnot ja niitä verrataan menneisyyden aamun manuaalihavaintoihin. Kenties tulevaisuudessa, kun automaattihavaintoja on useammalta vuosikymmeneltä, niiden pohjalta voidaan laskea omat lumitilastot muillekin kellonajoille.

Ensilumen ajankohta on vaihdellut elokuun lopusta lokakuun loppuun

Edellä mainittu Kaisaniemen lokakuun 2018 tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Lunta sataa Suomessa useina syksyinä jo ennen virallista, tilastoitavaa ensilunta. Esimerkiksi Saana-tunturin laelle Kilpisjärvellä on satanut lunta valokuvien perusteella tällä vuosikymmenellä jo syyskuun alkupuoliskolla, mutta koska tunturin havaintoasemalla ei ole lumensyvyysmittausta, ei sieltä ole pystytty kokoamaan vertailukelpoista tilastoa.

Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin päin Suomea tyypillisesti syyskuun 27. päivän tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan syksyllä ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. päivä Enontekiö Hetan havaintoasemalla. Myöhäisimmillään ensilunta on saatu odottaa vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. päivänä. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.

Useimmiten ensilumi sataa yhdelle havaintoasemalle kerralla, ja yleensä lunta sataa ensimmäisenä Lapissa. Viimeksi ensilumi satoi muualle kuin Lappiin vuonna 2022, jolloin syyskuun viimeisenä päivänä syksyn ensimmäiset lumet mitattiin Kainuussa kolmella eri havaintoasemalla. Laajimmalle alueelle ensilunta satoi Suomessa 8.10.1992, kun lunta satoi Kainuusta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella 52 eri havaintoasemalle.

Paikkakohtaisesti tyypillisin ensimmäisen ehjän lumipeitteen tuloaika vaihtelee noin kahdella kuukaudella: Käsivarren Lapissa ensilumi sataa keskimäärin aivan syyskuun lopussa, kun taas etelärannikolla ja lounaissaaristossa tyypillisin ajankohta on marraskuun loppupuolella. Joskus ensilumi on saapunut etelän havaintoasemille vasta uuden vuoden jälkeen: esimerkiksi Kaisaniemessä näin on käynyt neljä kertaa tämän vuosituhannen puolella, viimeksi talvella 2020–21.

Ilmastonmuutos lyhentää lumista aikaa Suomessa

Ilmaston lämpeneminen muuttaa syys- ja talvikuukausia lauhempaan suuntaan Suomessa. Lumisten päivien määrä vähenee varsinkin maan eteläosassa. Lapissakin luminen aika lyhenee sekä syksystä että keväästä.

Viimeaikaista tutkimustietoa ensilumen ajankohdan muutoksista ei juuri ole, mutta talveen ja lumisuuteen liittyvissä tutkimuksissa arvioidaan yleensä pysyvän lumipeitteen alku- ja loppuaikojen sekä pituuden muutoksia. Ensilumen ajankohtaan kun liittyy paljon satunnaisvaihtelua, eikä se suoraan välttämättä aloita talvikautta. Kaiken kaikkiaan lumipeitekausi on muuttumassa rikkonaisemmaksi varsinkin Etelä-Suomessa: samalla kun pysyvän lumipeitteen kesto selvästi lyhenee, varsinaisen lumikauden ulkopuolelle jäävät yksittäiset lumipeitteiset päivät lisääntyvät jonkin verran vuosisadan loppua kohti.

Tekstin on kirjoittanut Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen. Puheenvuorot ovat Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden kommentteja ajankohtaisista sää- ja ilmastoilmiöistä, joita julkaistaan laitoksen verkkopalvelussa osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista