Opintotuen tulorajan korotus ei heijastunut opiskelutahtiin
Opintotuen tulorajoja korotettiin vuosina 2022 ja 2023. Tulorajojen korotusten pelättiin hidastavan opintojen etenemistä, kun opiskelijat voisivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukeaan. Tuoreen VATT Datahuoneen raportin mukaan opintojen eteneminen ei kuitenkaan muuttunut.
Vuoden 2023 korotusten jälkeen korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisessä opintopistekertymässä tai arvosanoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta.
Tulorajalla tarkoitetaan vuositulojen enimmäismäärää, jonka opiskelija voi ansaita menettämättä opintotukea. Opintotuen tavoitteena on turvata opiskelijoiden mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun, kun taas tulorajojen tarkoituksena on lisätä opintotuen tarveharkintaisuutta.
Tulot kasvoivat maltillisesti
Vuoden 2023 tulorajan nostot ovat yhteydessä opiskelijoiden vuositulojen kasvuun noin 180 eurolla. Keskimäärin työssäkäynti siis lisääntyi hyvin vähän.
Vuonna 2021 opiskelijoiden tulot jäivät keskimäärin 3 700 euroa alle tulorajan, kun taas vuonna 2023 korotuksen jälkeen keskimäärin jopa 9 200 euroa alle.
Ennen tulorajojen korotuksia neljännes tarkastelluista korkeakouluopiskelijoista joutui palauttamaan opintotukea tulorajan ylityksen takia. Vuoden 2023 korotuksen jälkeen näistä korkeakouluopiskelijoista enää 13 % joutui palauttamaan opintotukea.
Myös työmarkkinatilanne voi vaikuttaa opiskelijoiden työntekoon
Tulorajoja on nostettu, jotta opiskelijoiden työssäkäynti helpottuisi.
”Tulorajojen muutos on ollut voimassa vasta pari vuotta, joiden aikana työmarkkinatilanne on ollut haastava. Tulorajojen muutosten vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiin voivat kuitenkin riippua työmarkkinatilanteesta, sillä työssäkäynnin lisääminen vaatii myös työvoiman kysyntää”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta.
Palkkatuloja saavien opiskelijoiden osuudessa jonkin verran muutosta
Palkansaajien osuus korkeakouluopiskelijoista vaihtelee vuoden aikana erityisesti kesätöiden ansiosta. Vuoden 2021 jälkeen lukukausien aikana palkkatöitä tekevien opiskelijoiden määrä on kasvanut muutamia prosentteja.
Raportti perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin tulorekisteristä, Tilastokeskuksen aineistoista sekä korkeakoulujen opintosuoritustiedoista vuosilta 2019–2024. Tarkastelun kohteena ovat tulorajojen korotusten vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden tuloihin, opintopistekertymiin ja arvosanoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho AlasalmiErikoistutkijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9420juho.alasalmi@vatt.fiJuha TuomalaErikoistutkijaVATT / Datahuone
Puh:0295 519 452juha.tuomala@vatt.fiOlavi KylliäinenData-analyytikkoVATT / Datahuone
Puh:0295 519 517olavi.kylliainen@vatt.fiKuvat
Linkit
VATT Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka tukee tietopohjaista päätöksentekoa. Datahuone tuottaa ajantasaisia rekisteriaineistoja hyödyntäviä selvityksiä päätöksenteon tueksi ja poliittisten ratkaisujen vaikutusten arvioimiseksi. Datahuone toimii kiinteässä yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n kanssa. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://vattdatahuone.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Datahuone
VATT Datahuone: Häätöjen määrä selkeässä kasvussa – Häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut mies17.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon häätömäärä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Helsingissä häätöjen määrä kasvoi 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Espoossa 71 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2024. Tämä käy ilmi VATT Datahuoneen tuoreesta raportista.
VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen20.12.2024 15:06:31 EET | Tiedote
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
Datahuone suorista yritystuista: Yli miljardin euron tukijärjestelmä on pirstaleinen ja tukien vaikuttavuutta on hankala arvioida21.11.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Suoria yritystukia maksettiin vuonna 2022 noin 20 000 yritykselle, selviää Datahuoneen tuoreesta yritystukiraportista. Datahuoneen laaja raportti käy läpi lähes kaikki vuonna 2022 maksetut, noin 1,37 miljardin euron yritystuet erityisesti siitä näkökulmasta, miten tuet kohdentuvat vientiyrityksille. ”Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret”, toteaa Datahuoneen tutkija Max Toikka.
Datahuoneen verkkosivujen osoite vaihtuu – uudeksi osoitteeksi vattdatahuone.fi14.11.2024 13:34:08 EET | Uutinen
Datahuoneen verkkosivujen osoite on päivitetty vakinaistamisen myötä. Uusi domain heijastaa Datahuoneen siirtymää pilottihankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi. Verkkosivujen vanha osoite ohjaa kävijät automattisesti Datahuoneen uuteen osoitteeseen.
Datahuone: Työperusteisesti Suomessa oleskelevien joukossa työttöminä myös erityisasiantuntijoita30.8.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme