Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat puhututtavat mediassa ja kuohuttavat tunteita. YLE uutisoi syksyllä 2025 useaan otteeseen Vaasan Sport -jääkiekkoseuran juniorijoukkueiden jaoista, joissa jo 10-vuotiaita pelaajia jaettiin kilpa- ja haastajaryhmiin. Lapsia arvioitiin pisteyttämällä heitä muun muassa asenteen ja pelitaitojen perusteella.
Tapaus on nostanut julkiseen keskusteluun kaksi nykyaikaista junioriurheilun ilmiötä: datan käytön lisääntymisen sekä valintojen eettisyyden.
Junioriurheilu dataistuu
Asenteen ja pelitaitojen pisteytys on esimerkki junioriurheilussa tapahtuvan datan käytön lisääntymisestä eli dataistumisesta. Tällä tarkoitetaan erilaisten mittausten, metriikoiden ja analyysien käyttämistä lasten ja nuorten arvioinnissa.
”Ilmiö on pitkälti maailmanlaajuinen: esimerkiksi jalkapallon suurseura Manchester City ilmoitti viime kesänä valinneensa yli 80 junioria akatemiaansa puhtaasti kauden aikana kerätyn datan perusteella – ilman valmentajien tai tarkkailijoiden panosta”, taustoittaa apulaisprofessori Pekka Mertala opettajankoulutuslaitokselta.
Valinnat aiheuttavat edustusjoukkueissa ikävinoumaa
Seurat pyrkivät valitsemaan edustusjoukkueisiin ne lapset ja nuoret, joiden uskotaan menestyvät tulevaisuudessa parhaiten. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin haastavaa, ja tutkimusten mukaan valinnoissa sekoittuvatkin usein tämänhetkinen suoriutuminen ja oletettu tulevaisuuden potentiaali. Tämä puolestaan aiheuttaa vinouman kilpapolulle päätyvien nuorten ikäjakaumassa.
”Jo 1980-luvulla havaittiin, että ikäluokkansa vanhimmat, eli tammi–maaliskuussa syntyneet ovat yliedustettuina kilparyhmissä, maajoukkueissa ja muissa eliittiryhmissä. Ylivoiman taustalla on yleensä fyysinen etu, sillä alkuvuodesta syntyneet lapset ovat ennen murrosikää usein isompia, vahvempia ja nopeampia kuin loppuvuodesta syntyneet ikätoverinsa”, kertoo Mertala. Mertala johtaa syyskuussa alkanutta akatemiahanketta, jossa pureudutaan lahjakkuuden tunnistamisen etiikkaan junioriurheilussa.
Mertalan mukaan tutkimustieto suhteellisen iän vinoumasta ei ole kuitenkaan siirtynyt käytäntöön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alkuvuodesta syntyneiden nuorten osuus kilparyhmissä on vaihdellut 40–60 prosentin välillä, kun taas viimeisellä vuosineljänneksellä syntyneiden osuus on ollut vain noin 12 prosenttia.
”Ero on suurimmillaan nuorimmissa ikäluokissa, joissa se voi olla jopa 19-kertainen. Kun taas tarkastellaan aikuisten ammattiurheilijoiden syntymäkuukausia, suhteellisesti nuoremmat ovat hieman kirineet eroa kiinni: heitä valikoituu harvemmin kilpapolulle, mutta suhteessa useampi heistä yltää huipulle”, Mertala toteaa.
Ratkaisuja tutkimuksesta
Mertalan mukaan valikoinnin vinoumiin voidaan kuitenkin puuttua. Joukkuetasolla harjoitusryhmiä voidaan ajoittain muodostaa syntymäkuukauden, biologisen iän tai harjoitusvuosien perusteella. Tämä tarjoaa valmentajille ja valitsijoille monipuolisemman näkymän urheilijoiden toimintaan erilaisissa ympäristöissä.
Tähän tarpeeseen tulee myös vastaamaan syyskuussa 2025 käynnistynyt tutkimushanke.
”Kehitämme hankkeessa yhdessä lajiliittojen ja kattojärjestöjen kanssa tutkimusperustaisia periaatteita eettisesti kestävään lahjakkuuden tunnistamiseen, ja voimme näin tukea samalla kestävämpiä valintaprosesseja”, Mertala summaa.
Yhteistyökumppaneina Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa toimivat Olympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Suomen Palloliitto, Suomen Urheiluliitto sekä Suomen Voimisteluliitto.
Dataperustaisen lahjakkuuden tunnistamisen eettiset paradoksit junioriurheilussa (PARADOX) -hanketta rahoittaa Suomen Akatemian ACTIVE-liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma.
Yhteyshenkilöt
Pekka Mertala
Apulaisprofessori, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
+358504670082 / pekka.o.mertala@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme