Punainen lanka vei radion osista standardoinnin huipulle – haastattelussa MESTAn toimitusjohtaja Päivi Brunou

Päivi kasvoi lapsuuttaan ja nuoruuttaan Tampereella ympäristössä, jossa kannustettiin uteliaisuuteen ja asioiden ymmärtämiseen. Oli lupa haastaa sitä, mikä oli aina ollut.

”Purin esimerkiksi perheen radion osiin nähdäkseni, miten se toimii. Ei siitä heti toimivaa tullut eikä vanhemmilta kiitostakaan, mutta kiinnostus laitteita kohtaan jäi pysyväksi”, Päivi kertoo hymyillen.

Varhainen tekniikkaan liittyvä muisto vie äidin polkupyörän takatarakalle, josta Päivi ihmetteli ohi vilisevää maailmaa. ”Ajoimme harmaan puistomuuntamon ohi, jolloin kysyin, mikä tuo on. Äiti vastasi jostain syystä, että se on kuoleman kioski”, Päivi muistelee.

”Alle viisivuotiaalle vastaus kuulosti todella jännittävältä, kiinnostavalta ja mystiseltä. Luulen, että minuun on tarttunut tästä hetkestä lähtien erityinen kiinnostus sähkötekniikkaa kohtaan. Silläkin lienee vaikutusta, että isä oli konetekniikan insinööri.”

”Olen aina halunnut ymmärtää, miten asiat toimivat” 

Myöhemmin Päivi kiinnostui tiedustelusta ja kehitteli ystävien kanssa salakieliä. Tekniikkapainotteinen lukio avasi uusia näkökulmia kyberturvallisuuteen koulutehtävien kautta, joita nykyään kutsuttaisiin jonkin sortin hakkeroinniksi. Lukiovuodet veivät eteenpäin tiellä, jonka punaisen langan Päivi sanoo hoksanneensa vasta paljon myöhemmin.

”En ole koskaan ollut mitenkään superkätevä käsitöissä, mutta olen aina halunnut ymmärtää, miten asiat toimivat ja miten voisi tehdä paremmin. Haaveilin nuorena urasta, jossa saisin ratkoa ongelmia ja kehittää järjestelmiä – ei vain teknisesti, vaan myös konkreettisesti ja ihmisten kautta”, Päivi kertoo.

”Sähkövoimatekniikan opinnot yhdistivät loogisen ajattelun ja käytännön ongelmanratkaisun. Oivalsin aika nopeasti, etten tule keksimään uutta sähkömoottoria, mutta ymmärsin, että haluan olla tekemisissä asiakkaiden kanssa. Myös sähkötekniikan turvallisuusstandardit tulivat tuolloin osaksi elämääni. Luin niitä jopa ihan innoissani opiskelukavereideni suureksi hämmästykseksi.”

”Se oli vauhdikas startti 24-vuotiaalle”

Sähkövoimainsinööriksi valmistuva Päivi halusi maailmalle. Opettajan suosituksesta hän päätyi tekemään päättötyötään ulvilalaiseen yritykseen, josta sai työpaikan ja joka sittemmin myytiin amerikkalaiselle yritykselle. Se oli alku kansainväliselle uralle.

”Sain tuolloin valita, lähdenkö Brysseliin vai Texasiin”, Brysselin valinnut Päivi sanoo.

Maailma kuljetti toiminnanohjausjärjestelmiin erikoistuneeseen ohjelmistotaloon, ja projektit veivät muun muassa Hewlett-Packardin ja British Steelin kautta Ranskaan ja Isoon-Britanniaan. Se oli vauhdikas startti 24-vuotiaalle. 

”Olin silloin sitä mieltä, etten palaisi Suomeen, mutta palasin kuitenkin ja aloitin työt 2000-luvun alussa ohjelmistotalo Wapitissa, joka muistetaan etenkin sen perustaja Mato Valtosesta sekä vapaan lähdekoodin Kannel Gateway -ohjelmistosta. Täällä tehtiin asioita kokeilukulttuurin kautta ja nuorille asiantuntijoille annettiin paljon vastuuta: itse olin ensimmäistä kertaa esihenkilövastuussa. Kun yritys meni konkurssiin ja asuntolaina piti saada maksettua, tuli aika keksiä jotain uutta.”

”Ymmärsin, että standardit ovat hiljainen voimavara”

Päivi siirtyi Wapitista Vaisalaan, jossa hän teki projekteja ympäri maailmaa ja veti myöhemmin tuotekehityksen testaustiimiä. Näissä töissä hän oppi, että laatu syntyy prosesseista ja yhteistyöstä, ei vain yksittäisistä teknisistä ratkaisuista – ja nyt puhutaan muun muassa laadunvarmistuksen ISO 9001 -standardista ja sen NATO-variantista AQAP 2110.

Vuosien saatossa osaaminen täydentyi muun muassa johtamisen ja kyberturvallisuuden opinnoilla. Kun lapset olivat pieniä, Päivi teki eri konsulttifirmoissa laadunhallintaa, testausta ja tietoturvaa sekä rakensi verkkokauppoja. Kun silloinen työpaikka Smilehouse myytiin Tiedolle, Päivi hyppäsi kokonaan tietoturvan ja kyberturvallisuuden maailmaan: ensin Nixulle liiketoimintajohtajaksi ja sieltä Wärtsilään tietoturvajohtajaksi.

”Wärtsilässä näin läheltä, mitä tarvitaan, jotta teknisesti toimivasta ratkaisusta saadaan luotettava digitaalinen palvelu. Esimerkiksi IEC 62443 kyberstandardien kokonaisuudella rakennettiin siltaa teknologian ja merenkulun toimialan välille. Ymmärsin myös, että standardit ovat taustalla vaikuttava hiljainen voimavara, joka mahdollistaa yhteistyön, yhteensopivuuden, turvallisuuden ja markkinoiden hyväksynnän.”

”Standardit ovat paljon vartijoita kaikkialla”

Wärtsilästä Päivi rekrytoitiin METSTAn toimitusjohtajaksi vuonna 2023, jolloin ympyrä sulkeutui. METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, rakentamisen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardoinnista.

”Jos olen pikkutytöstä lähtien ollut kiinnostunut siitä, miten laitteet toimivat, työurallani kiinnostus on laajentunut tuotteista tiimeihin, prosesseihin ja palveluihin. Tämä on edelleen oleellinen osa uteliaisuuttani: kun joku ei toimi, kiinnostun siitä, miten sen saisi toimimaan tai miten se voisi olla parempi.” 

METSTAssa Päivin työssä yhdistyvät strateginen ennakointi, ekosysteemien yhdistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kaiken ajurina toimivat standardit, jotka ovat paljon vartijoina ja ympärillämme kaikkialla.

”Olen tehnyt urallani töitä paljon globaalisti suuntautuen, mutta nyt haluan tehdä töitä enemmän Suomen teollisuuden ja suomalaisten organisaatioiden hyväksi – tuoda lisää ymmärrystä siitä, miten standardeja voi hyödyntää ja missä kannattaa olla mukana.”

”METSTAssa meitä ohjaa muutoksenteon ajatus”

Päivin – ja METSTAn – tavoitteena on, että suomalaiset yritykset osaisivat hyödyntää standardeja, halutessaan vaikuttaa niiden syntyyn sekä tehdä standardoinnista näkyvän osan kilpailukykyä.

”Haluamme auttaa toimijoita ennakoimaan muutoksia ja hyödyntämään standardointia sekä tuomaan sitä lähemmäs päätöksentekoa ja liiketoimintastrategiaa. Haluamme myös varmistaa, että suomalaiset asiantuntijat ovat mukana määrittämässä tulevaisuuden sääntöjä eli vaikuttamassa niissä pöydissä, joissa standardeja laaditaan”, Päivi sanoo.

”Meitä ohjaa muutoksenteon ajatus: jos se on hyväksi yrityksille, Suomen taloudelle ja standardoinnille ja jos se vie strategisesti oikeaan suuntaan, silloin mennään eteenpäin”, Päivi sanoo. Jos haluat olla mukana tekemässä muutosta, lue lisää tästä linkistä. 

”Jos kukaan ei koskaan suutu, mikään ei muutu”

Päivi ei pelkää muutosta. Asiantuntijana ja johtajana hän ei ehkä edes viihtyisi ympäristössä, jossa muutosta ei tarvita. Katalyyttinä hän saa muutoksen aikaan siellä, missä sitä tarvitaan. Tästä on joskus tullut näpeillekin, mutta Päivi ajattelee, että jos kukaan ei koskaan suutu, mikään ei muutu.

”Kaikessa muutoksessa pitää tietysti olla vastuullinen. Pitää pystyä arvioimaan suuntaa ja korjaamaan sitä tarvittaessa sekä tunnistaa ja tunnustaa virhearviot.”

Johtajana Päivi pyrkii olemaan sekä tekninen että inhimillinen – johtaja, joka ymmärtää yksityiskohdat, mutta ei kadota kokonaiskuvaa. Hän nauttii siitä, kun saan puskettua ihmisiä tai tiimejä sellaisille alueille, joihin he tai ne eivät ole ajatelleet lähtevänsä tai kokeneet pystyvänsä.

”Haluan edelleen ymmärtää, miten asiat toimivat ja tehdä niistä toimivampia yhdessä muiden kanssa. METSTA on mahdollistaja ja paikka, jossa tulevaisuutta ei vain seurata, vaan sitä myös tehdään. Koska näemme laajasti kenttää, uskallan väittää, että myös tunnistamme Suomelle tärkeitä aiheita. Standardointi on väline, jolla rakennetaan tulevaisuuden luottamusta, turvallisuutta ja kestävää kilpailukykyä.”

”Standardointi on kuin piilossa oleva aarre”

Päivi iloitsee siitä, että Suomen ensimmäisen kansallisen standardointistrategian laadinta on lähtenyt liikkeelle.

”Tämä on tärkeää, koska standardointi on kuin piilossa oleva aarre. Standardointi on yhteinen kieli, joka yhdistää teknologian, ihmiset ja arvot sekä tekee mahdolliseksi yhteistyön ja turvallisuuden. Nyt asia saa ansaitsemaansa huomiota ja tuo eri sidosryhmiä yhteen myös valtionhallinnon sisällä.”

Tänä päivänä standardointi on ajankohtaisempi asia kuin koskaan, sillä maailma tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä enemmän kuin koskaan. Geopoliittisessa murroksessa standardeista on tullut kauppa- ja vaikuttamispolitiikan väline. Digitalisaatio ja tekoäly korostavat yhteen toimivuutta ja eettisiä pelisääntöjä. Myös vastuullisuus ja vihreä siirtymä tarvitsevat mitattavia ja vertailtavia normeja.

”Standardit luovat edellytykset turvalliselle teknologialle, kaupan sujuvuudelle ja yhteiskunnan resilienssille. Suomella on juuri nyt kullanarvoinen mahdollisuus lisätä rooliaan eurooppalaisessa standardointityössä ja olla mukana määrittelemässä kansainvälisen kaupan pelisääntöjä”, Päivi summaa.

”Olen nyt juuri siellä, missä minun pitääkin olla”

Yksi Päivin tavoitteista on houkutella uusia sukupolvia mukaan standardointityöhön ja kannustaa heitä olemaan uteliaita ja rohkeita, sillä ne kantavat eteenpäin.

”Koska työelämä on muuttunut, nuoret joutuvat vaihtamaan uraa yhä useammin. Ymmärsin itse viime vuonna 50 vuotta täytettyäni, että standardit ovat olleet oman urani punainen lanka. Toivon, että nuoret tunnistaisivat omia punaisia lankojaan hieman aikaisemmin, vaikka urapolut voivatkin olla monimuotoisia ja monimutkaisia”, Päivi sanoo.  

”Olen kokenut olevani jollain tavalla juureton, koska olen vaihtanut elämäni aikana niin usein maata, työpaikkaa ja toimialaa. Taaksepäin katsottuna standardit ovat olleet jokaisessa työpaikassani mukana tavalla tai toisella. Nyt näyttää siltä, että olen juuri siellä, missä minun pitääkin olla”, Päivi sanoo hymyillen.

Päivi Brunou siviilissä

Päivin perheeseen kuuluvat puoliso-Janne sekä neljä lasta: Patrik (19 v), Eerik (17), Iiris (15) ja Henrik (13). 

Vapaa-aika kuluu perheen parissa, mutta myös isänmaan puolesta toimiessa. Päivi toimii varapuheenjohtajana Keski-Uudenmaan maanpuolustusnaiset ry:ssä, joka perustettiin helmikuussa 2025 Tuusulassa. Uusi harrastus istuu luontevasti Päivin elämään.

”Olen urani aikana tehnyt paljon töitä puolustusvoimien eri haarojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Olen myös sitä sukupolvea, jolloin naiset olisivat päässeet armeijaan Elisabeth Rehnin erikoisluvalla. Harkitsin sitä, mutta päätin keskittyä opintoihin.”

”Oma mielenkiintoni kohdistuu maanpuolustusnaisissa digitaalisiin turvallisuusasioihin, kuten kyberturvaan, kriisinsietoon, hybridiasioihin ja informaatiolukutaitoon. Haluan pystyä vaikuttamaan ainakin omassa lähipiirissäni näihin asioihin. Kun on kertynyt osaamista ja näkemystä, toivon voivani käyttää niitä ja olla hyödyksi.”

Päivin tekeminen ei ole ainakaan kielitaidosta kiinni, sillä keskustelut onnistuvat suomen, ruotsin ja englannin ohella saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi.