Poronhoitoalueelle susia ennätysmäärä - LUKEn kantaennuste ei huomioi Ukrainan sodan vaikutusta

Poronhoitoalueen susikanta on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan sodan aikana. Emeritusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kehityksen taustalla on todennäköisimmin Venäjän metsästyksen väheneminen.

– Venäjän puolella susien metsästys ei ole jatkunut entiseen tapaan, mikä on mahdollistanut niiden vapaamman lisääntymisen ja liikkumisen, toteaa Kojola. 

Historiallisten havaintojen mukaan Venäjän susikanta on kasvanut myös aiempien sotien aikana, kuten toisen maailmansodan vuosina. Suomen puolella susille riittää runsaasti ravintoa etenkin poroista, mikä houkuttelee niitä lisääntymään pohjoisen itärajan tuntumaan. Susivahingot ovat lisääntyneet paitsi poronhoitoalueilla, myös etelän lammastiloilla.

– Susi lisääntyy nopeasti ja kanta kasvaa, ellei sitä rajoiteta. Suomen puolella suurpetoja odottaa ”katettu pöytä”, Kojola kuvailee tilannetta.

Neljä viidestä sudesta Venäjältä

Venäjältä Suomeen tulleilla susilla on ollut merkittävä vaikutus poronhoitoalueen tilanteeseen, sillä susien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet selvästi.

– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella kaadettiin vuosina 2022–2023 noin 50 sutta vuodessa, kun aiemmin määrä oli vain 10–20. DNA-tutkimusten mukaan myös noin 80 prosenttia viime vuosina poikkeusluvilla kaadetuista susista on peräisin Venäjältä, Kojola sanoo. 

Kojolan mukaan vuodesta 2025 näyttää muodostuvan susivahinkojen osalta ennätyksellinen. Eniten rajan ylittäneitä susia on havaittu alueella, joka ulottuu Suomusalmelta Kuusamon, Sallan ja Savukosken kautta pohjoiseen. 

Finnmarkissa rajanylittäjiä enemmän kuin neljään vuosikymmeneen 

Vaeltavat sudet kulkevat parhaimmillaan jopa 1000 kilometriä vuodessa. Rajan ylittävät sudet ovat yleensä nuoria, 1–2-vuotiaita yksilöitä, jotka etsivät omaa reviiriään. Poronhoitoalueelle saapuu vuosittain myös pitkän matkan kulkijoita, useimmiten uroksia, mutta myös naaraita.

Lisäksi osa pentuelaumoista liikkuu säännöllisesti rajan molemmin puolin. Susia saapuu Suomeen paitsi idästä, myös Skandinaviasta.

– Mielenkiintoista on, että Norjasta, erityisesti Kirkkoniemen alueelta, on tullut rajan yli enemmän susia kuin 19 vuoteen. Norjalaiset tutkijat arvelevat tämänkin voivan liittyä Ukrainan sotaan. Näyttää siltä, että Venäjän sudet ovat levittäytyneet Norjan puolelle, Kojola kertoo.

Norjan Finnmarkissa on kahden viime vuoden aikana havaittu enemmän susia kuin edeltävien 39 vuoden aikana yhteensä, raportoi viime marraskuussa Norjan kansallinen suurpetotiedon tuottaja Rovdata. 

LUKE: Venäjältä Suomeen noin kaksi sutta Suomeen pysyvästi vuosittain 

Poronhoitoalueen eteläpuolisista tunnetuista rajalaumoista Luonnonvarakeskus ilmoittaa huomioivansa suden kanta-arviossa 50 prosenttia. Sen sijaan susikannan ennuste poronhoitoalueen ulkopuolelle ei huomioi rajalla asuvia laumoja samalla tapaa.

Miksi ennustemalli ei ota rajalaumoja huomioon, suden kantaennustemallin matemaattisesta mallinnuksesta vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi?

– Vuonna 2021 kehitetty susikannan ennustemalli perustuu siihen, että Venäjän susikannan oletetaan pysyvän vuosien 2010–2020 -tasolla. Oletus on, että Suomeen jää Venäjältä vuosittain oleskelemaan keskimäärin noin kaksi sutta pysyvästi. Määrä voi vaihdella vuosittain nollasta yli kymmeneen yksilöön. Susien tekemiä yksittäisiä rajanylityksiä tapahtuu molempiin suuntiin luonnollisesti huomattavasti enemmän, avaa Mäntyniemi Suomen luonnonvarakeskuksen käyttämää ennustemallia, joka on Suomessa nyt tehtyjen päätösten taustalla koskien suojeltavan susikannan kokoa.

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan haastattelu on julkaistu alun perin Jahtimediassa 10.10.2025.

Asiantuntija taustalla

Ilpo Kojola on kansainvälisesti arvostettu suurpetotutkija ja tieteellisten julkaisujen tekijä. Hän jäi eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vuonna 2024 ja toimii nykyisin laitoksella vierailevana asiantuntijana.