Avustushakuja auki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa

ELY-keskus suosittelee käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.

Avustuksia haetaan ELY-keskuksesta. Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Avustusten myöntämisestä päättävät elinvoimakeskukset, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Organisaatiomuutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

Säilytetään arvokasta rakennusperintöä jälkipolvillemme

Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään kulttuuriympäristön säilymistä rakennuksille kuuluvan arvon mukaisella tavalla. Avustettavan kohteen ei tarvitse välttämättä olla suojeltu tai satoja vuosia vanha, vaan potentiaalisia avustuskohteita tulee jatkuvasti lisää, kun rakennuskanta vanhenee. Sopivia korjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin kunnostamiseen sekä perinteisin menetelmin toteutettavien korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.

Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

• Avustus rakennusperinnön hoitoon (ely-keskus.fi)

Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön

Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.

Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Saaristokunnat ja muiden kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016.

• Avustus saariston ympäristönhoitoon (ely-keskus.fi)

Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea

Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on oltava vesien hyvän tilan säilyttäminen tai hyvää heikommassa tilassa olevien vesien tilan parantaminen. Vesien tilaa parantamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, jotka palvelevat laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Hankkeet voivat olla paikallisia toteutushankkeita tai alueellisia yhteistyöhankkeita.

Toimia tulee kohdentaa enenevässä määrin ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämiseen. Siksi hankkeilta toivotaan entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä, erilaisia menetelmiä ja asiantuntemusta hyödyntävää suunnittelua ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutusta. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, poistavat ravinteita vesistöistä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Sisäisen kuormituksen vähentämistä ja hallintaa tukevia toimia voidaan tukea silloin, kun se on mielekästä pitkän aikavälin tilatavoitteiden toteutumisen näkökulmasta ja ulkoisen kuormituksen merkitys on todettu vähäiseksi tai sen vähentämiseksi on kohdistettu lisätoimia.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden ja tavoitteiden lisäksi hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelun, kuten rantaluontotyyppien, pienvesien ja lintuvesien suojelun, tavoitteet tarvittavaa ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen, ja sovittaa näitä yhteen. Toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös kansallisen valuma-aluesuunnittelun tiekartan tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi otetaan huomioon tiekartan toteutusta edistävän valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan ohjausryhmän mahdollisesti tuottamat tarkemmat linjaukset ja suositukset.

Avustusta ei voi käyttää maanparannusaineiden peltolevitykseen ja toimenpiteisiin, joihin on käytettävissä muuta julkista rahoitusta.

Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.

• Avustus vesienhoidon ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteutukseen (ely-keskus.fi)

Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan

Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.

Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.

Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea voidaan myöntää vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Tukea voidaan myöntää myös vesitaloussektorin kansainvälistymiseen tähtääville hankkeille, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden valmiuksia osallistua kansainvälisiin verkostoihin, lisäävät yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tukevat vesitaloussektorin ratkaisujen ja osaamisen vientiä.

Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.

• Avustus vesienhoidon ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteutukseen (ely-keskus.fi)

Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin

Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.

Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Löydät yhteystiedot tiedotteen lopusta.

Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.

• Avustus kalataloudellisiin kunnostushankkeisiin (ely-keskus.fi)

Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan turvaamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille, mutta myös muille pohjavesialueille, joille kohdistuu runsaasti ihmistoiminnasta aiheutuneita paineita.

Avustusta myönnetään vain kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhdistyksille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

• Avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen (ely-keskus.fi)

Avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen

ELY-keskuksesta voi hakea avustusta luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten (esimerkiksi valkoposkihanhi, joutsen, kurki) aiheuttamien viljelys- ja eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.

Avustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Vahinkojen ennaltaehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiiviseen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita sekä palveluja, kuten esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen aktiivista häirintää.

Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja arvioon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden odotetusta vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi sekä siitä, ettei toimenpiteisiin ole saatu muuta julkista rahoitusta. Myönnetty avustus voi kattaa kustannukset osaksi tai kokonaan.  

Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voivat hakea luonnolliset henkilöt ja muut yhteisöt.

Viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen kohdistuvaa avustusta voivat hakea luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yhteisöt. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.

• Avustus rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen (ely-keskus.fi)

Hae avustusta oikeasta ELY-keskuksesta

Kaikkia edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen.

Vesitalouden tehtävistä vesiliiketoiminnan kehittämistä, kokeiluja, kumppanuuksia tai vientiä edistävien avustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti Etelä-Savon ELY-keskukseen.

Avustuksia myös ympäristökasvatukseen, vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen, tunturialueiden jätehuollon edistämiseen ja öljylämmityksestä luopumiseen

Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joita haetaan yhdestä ELY-keskuksesta. Vastuu-ELY-keskukset tiedottavat näistä avustushauista erikseen:

• Avustus ympäristökasvatuksen ja -valistuksen edistämiseen (ely-keskus.fi) (Keski-Suomen ELY-keskus)
• Avustus vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen (ely-keskus.fi) (Etelä-Savon ELY-keskus)
• Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (ely-keskus.fi) (Lapin ELY-keskus)

Lisäksi 6.10. on avattu uudelleen avustushaut öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille.

• Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)
• Avustus asuinrakennuksen maakaasulämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)

Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia.

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.

Lisätietoja:

• Avustukset (ely-keskus.fi)
• Valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus (ely-keskus.fi) 

Lisätietojen antajat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen asioissa:

Rakennusperinnön hoito: alueidenkäytönasiantuntija Jussa Liikkanen, p. 0295 037 017

Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Jorma Pessa, p. 0295 038 398

Vesien ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: ympäristöasiantuntija Anne Korhonen, p. 0295 038 414 ja ylitarkastaja Henri Vaarala, p. 0295 038 192.

Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö: vesitalousasiantuntija Riku Sanaksenaho p. 0295 038 195

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat: ylitarkastaja Maria Ekholm-Peltonen, p. 0295 038 597 ja johtava vesitalousasiantuntija Hanna Hentilä, p. 0295 016 312

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy: ylitarkastaja Veli-Matti Kangas, p. 0295 038 352

Kalataloudelliset kunnostukset: Lapin ELY-keskus (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) johtava kalatalousasiantuntija Heikki Laitala, 0295 038 071 ja kalatalousasiantuntija Jarmo Tuukkanen, 0295 037 187

Kaikki sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.