Hyvinvointialueiden maine on lähtenyt nousuun ja erot tuloksissa kaventuneet – Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa jälleen maineikkain

Reputation and Trust Analytics tutki hyvinvointialueiden maineet elokuussa 2025. Tutkimukseen osallistui yhteensä 4 307 suomalaista, ja siinä selvitettiin kaikkien hyvinvointialueiden maine ja sidosryhmätuki alueiden omien asukkaiden keskuudessa.

Kohtalaiseen mainelukuun ylsivät hyvämaineisimmaksi arvioidun Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan lisäksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Suurimman mainenousun viime vuodesta teki Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote jopa 0,31 yksikön loikalla. Kainuun hyvinvointialue paransi mainettaan 0,24 yksikön ja Etelä-Karjalan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet 0,23 yksikön nousulla.

”On todella ilahduttavaa nähdä, miten monen hyvinvointialueen maineessa on tapahtunut hienoja nousuja. Tällaiset maineloikat ovat harvinaisia”, toteaa tutkimuksesta vastannut Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja, KTT Nina Laakso.

”Hyvinvointialueet tekevät hyvin sitoutuneesti työtä maineensa sekä luottamuksensa kehittämiseksi ja vahvistamiseksi oman alueensa asukkaiden keskuudessa”, Laakso sanoo.

Maineiden keskiarvo nousussa – eniten nousua talouden ja johtamisen mielikuvissa

Vaikka hyvinvointialueiden maineiden keskiarvo on edelleen heikolla tasolla, se on lähtenyt nousuun.

”Hyvinvointialueiden keskiarvollinen maine on noussut viime vuodesta. Samalla maine-erot hyvinvointialueiden välillä ovat pienentyneet, eivätkä ääripäät ole enää niin kaukana toisistaan kuin vielä kaksi vuotta sitten”, Laakso toteaa.

Hyvinvointialueiden maineella on huomattava tilastollinen yhteys alueiden asukkaiden käytökseen ja suhtautumiseen.

”Taustadatasta tiedämme, että mainenousua on kertynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden ja
65–74-vuotiaiden keskuudessa. Parhaat arvosanat tulevat edelleen nuorilta, 15–24-vuotiailta, mutta heidän mielikuvansa hyvinvointialueista ovat pysyneet samalla tasolla vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna”, taustoittaa Reputation and Trust Analyticsin senior data-analyytikko Antti Pennala.

”Keskiarvollisesti eniten ovat nousseet talouden ja johtamisen mielikuvat – vaikka niissäkin maineluvut jäävät edelleen heikolle tasolle. Nousu kertoo hyvästä johtamisviestinnästä: hyvinvointialueiden johtajat ovat keränneet positiivista julkisuutta aktiivisesta kehitystyöstään. Tämän lisäksi hyvinvointialueilla on pystytty tasapainottamaan taloutta aktiivisesti, mikä näkyy positiivisena muutoksena talouden mielikuvassa”, Pennala jatkaa.

Keusote suurin nousija usealla maineen osa-alueella

Tutkimuksen suurin mainenousija on Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Keusote onnistui parantamaan tulostaan muita hyvinvointialueita enemmän neljällä maineen osa-alueella: innovaatioissa, hallinnossa, tuotteissa ja palveluissa sekä vuorovaikutuksessa.

”Keusotessa vaihtui viime vuonna hyvinvointialueen johtaja, ja uudella johdolla on usein mahdollisuus vaikuttaa myös maineen ja koetun luottamuksen tason kehitykseen. Alueen asukkailla on odotuksia uutta johtoa kohtaan, ja nämä odotukset täytyy pystyä täyttämään. Tämä näkyy mahdollisesti myös Keusoten tuloksissa”, Nina Laakso arvioi.

“On ilo nähdä, että Keusoten maine ja luottamuksen taso ovat selvässä nousussa. Tämä kertoo siitä, että tekemämme työ palveluiden kehittämiseksi ja henkilöstön tukemiseksi näkyy jo asukkaiden kokemuksissa. Vaikka parannettavaakin on, tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä ja meillä on vahva perusta rakentaa entistä parempaa hyvinvointialuetta yhdessä asukkaiden kanssa”, kiittää Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio.

Palvelujen käyttöhalukkuus noussut hyvälle tasolle

Hyvinvointialueiden kokonaistuloksia tarkasteltaessa huomataan, että vahvinta käytöstukea asukkailta saavat palveluiden käyttäminen ja verovaroin tukeminen. Palveluja siis halutaan käyttää ja niiden rahoitusta tukea julkisin varoin.

”Tulosten mukaan asukkaiden halukkuus käyttää palveluja on noussut hyvälle tasolle. On merkittävää, että hyvinvointialueiden palveluihin suhtaudutaan jo näin hyvin. Tämän eteen hyvinvointialueen henkilöstö tekee valtavasti töitä”, Nina Laakso sanoo.

Näin tutkimme

Hyvinvointialueiden Luottamus&Maine-tutkimuskierroksen tavoitteena oli selvittää kaikkien 21 hyvinvointialueen maine asukkaiden keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella elokuussa 2025.

Organisaatioita arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin (aiemmin T-Media) Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus.

Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5). Tutkimukseen osallistui 4 307 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunkin hyvinvointialueen 15–74-vuotiaat asukkaat.