Tutkijat yhdistivät hiilidioksidimittaukset ja satelliittidatan – tuloksena tarkempaa tietoa peltojen hiilivirroista

Tekstiin on lisätty tieto, että tutkimus tehtiin osana Carbon Action -yhteistyötä (päivitys 16.10.2025 klo 9.35).

Tutkimuksessa laskettiin satelliittidataa ja hiilidioksidimittauksia yhdistämällä yksityiskohtaisesti, kuinka paljon hiiltä viljelykasvit tuovat maaperään. Tulokset osoittivat, että hiiltä tulee maaperään merkittävästi enemmän kuin nykyisessä kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa arvioidaan, esimerkiksi nurmipelloilla jopa kaksinkertainen määrä. Tieto on keskeistä, sillä pellon koko hiilitase lasketaan yhdistämällä hiilisyötetietoon arvio maaperästä vapautuvan hiilidioksidin määrästä. 

Ilmatieteen laitoksen johtaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Carbon Management -tiedelehdessä. 

Uusi menetelmä antaa tietoa kasvillisuuden yhteyttämisestä päivittäin ja peltolohkokohtaisesti 

Merkittävä uutuus on se, että tutkimuksessa kehitettiin menetelmä laskea kasvillisuuden päivittäinen yhteytys peltolohkoittain satelliittimittausten avulla.  Menetelmä osoittautui varsin luotettavaksi: päivän, kuukauden tai vuoden yhteytysarvioiden virhe oli vain 10 %. 

Menetelmä kalibroitiin suomalaisilla peltomailla tehdyillä pyörrekovarianssimittauksilla. Pyörrekovarianssi on jatkuvatoiminen mittausmenetelmä, jossa hiilidioksidivaihto pellon ja ilmakehän välillä määritetään mittaamalla hiilidioksidipitoisuutta ja ilmanvirtausta muutaman metrin korkeudella pellon yläpuolella.

Tutkimus osoittaa, että pyörrekovarianssimittaukset voivat toimia kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion riippumattomana vertailutietona ja auttaa parantamaan inventaarion menetelmiä. 

“Kasvihuonekaasuinventaarion tarkkuus on ratkaisevaa ilmastopolitiikan onnistumiselle. Uusi tutkimuksemme avaa mahdollisuuden vähentää peltomaiden inventaarion epävarmuutta, koska peltokasvien yhteytystä voidaan nyt arvioida aiempaa suoremmin satelliittihavaintojen avulla. Vuosittainen yhteytys on puolestaan keskeistä sille, kuinka paljon hiiltä peltomaahan voi sitoutua kasvukauden aikana", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Julius Vira. 

Tarkemmat menetelmät tukevat ilmastopolitiikkaa ja yritysten vastuullisuustyötä 

Uusi menetelmä vastaa akuuttiin tarpeeseen parantaa maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion tarkkuutta. Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario on ilmastopolitiikan perusta, sillä sen perusteella arvioidaan päästövähennysten toteutumista ja raportoidaan kehityksestä kansainvälisille sopimusosapuolille. Uudet tutkimustulokset auttavat varmistamaan, että inventaario kuvaa todellisuutta mahdollisimman luotettavasti. 

Menetelmä tarjoaa hyötyjä myös yrityksille. Viljelykasvien hiilisyötteiden tarkempi arviointi mahdollistaa peltojen hiililaskennan nykyistä luotettavammin, mikä tukee yritysten vastuullisuusraportointia ja koko ruokaketjun hiilijalanjäljen hallintaa.

”Menetelmä on kustannustehokas ja käytännössä sovellettava, sillä se perustuu avoimesti saatavilla olevaan satelliittidataan. Näin se parantaa yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta sekä ilmastovaikutusten vähentämisessä että selkeässä viestinnässä kuluttajille ja markkinoille”, arvioi Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski. 

Tutkimusryhmässä olivat mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Tutkimus tehtiin osana Carbon Action -yhteistyötä.