Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
ELY-keskuksissa avautuu 17.10.2025 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 1.12.2025.

ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.
Avustuksia haetaan ELY-keskuksista. Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Avustusten myöntämisestä päättävät elinvoimakeskukset, jotka aloittavat toimintansa 1.1.2026. Organisaatiomuutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.
Säilytetään arvokasta rakennusperintöä jälkipolvillemme
Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään kulttuuriympäristön säilymistä rakennuksille kuuluvan arvon mukaisella tavalla. Avustettavan kohteen ei tarvitse välttämättä olla suojeltu tai satoja vuosia vanha, vaan potentiaalisia avustuskohteita tulee jatkuvasti lisää, kun rakennuskanta vanhenee. Sopivia korjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin kunnostamiseen sekä perinteisin menetelmin toteutettavien korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.
Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön
Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.
Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Saaristokunnat ja muiden kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016.
Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea
Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on oltava vesien hyvän tilan säilyttäminen tai hyvää heikommassa tilassa olevien vesien tilan parantaminen. Vesien tilaa parantamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, jotka palvelevat laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Hankkeet voivat olla paikallisia toteutushankkeita tai alueellisia yhteistyöhankkeita.
Toimia tulee kohdentaa enenevässä määrin ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämiseen. Siksi hankkeilta toivotaan entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä, erilaisia menetelmiä ja asiantuntemusta hyödyntävää suunnittelua ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutusta. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, poistavat ravinteita vesistöistä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Sisäisen kuormituksen vähentämistä ja hallintaa tukevia toimia voidaan tukea silloin, kun se on mielekästä pitkän aikavälin tilatavoitteiden toteutumisen näkökulmasta ja ulkoisen kuormituksen merkitys on todettu vähäiseksi tai sen vähentämiseksi on kohdistettu lisätoimia.
Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden ja tavoitteiden lisäksi hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelun, kuten rantaluontotyyppien, pienvesien ja lintuvesien suojelun, tavoitteet tarvittavaa ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen, ja sovittaa näitä yhteen. Toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös kansallisen valuma-aluesuunnittelun tiekartan tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi otetaan huomioon tiekartan toteutusta edistävän valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan ohjausryhmän mahdollisesti tuottamat tarkemmat linjaukset ja suositukset.
Avustusta ei voi käyttää maanparannusaineiden peltolevitykseen ja toimenpiteisiin, joihin on käytettävissä muuta julkista rahoitusta.
Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.
Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan
Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.
Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.
Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea voidaan myöntää vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Tukea voidaan myöntää myös vesitaloussektorin kansainvälistymiseen tähtääville hankkeille, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden valmiuksia osallistua kansainvälisiin verkostoihin, lisäävät yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tukevat vesitaloussektorin ratkaisujen ja osaamisen vientiä.
Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.
Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien haut.
Löydät yhteystiedot tiedotteen lopusta.
Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.
Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille, mutta myös muille pohjavesialueille, joille kohdistuu runsaasti ihmistoiminnasta aiheutuneita paineita.
Avustusta myönnetään vain kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhdistyksille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.
Avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen
ELY-keskuksesta voi hakea avustusta luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten (esimerkiksi valkoposkihanhi, joutsen, kurki) aiheuttamien viljelys- ja eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.
Avustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Vahinkojen ennaltaehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiiviseen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita sekä palveluja, kuten esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen aktiivista häirintää.
Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja arvioon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden odotetusta vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi sekä siitä, ettei toimenpiteisiin ole saatu muuta julkista rahoitusta. Myönnetty avustus voi kattaa kustannukset osaksi tai kokonaan.
Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voivat hakea luonnolliset henkilöt ja muut yhteisöt.
Viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen kohdistuvaa avustusta voivat hakea luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yhteisöt. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.
Hae avustusta oikeasta ELY-keskuksesta
Kaikkia edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä.
Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Vesitalouden tehtävistä vesiliiketoiminnan kehittämistä, kokeiluja, kumppanuuksia tai vientiä edistävien avustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti Etelä-Savon ELY-keskukseen.
Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen. Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien haut.
Avustuksia myös ympäristökasvatukseen, vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen, tunturialueiden jätehuollon edistämiseen ja öljylämmityksestä luopumiseen.
Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joita haetaan yhdestä ELY-keskuksesta. Vastuu-ELY-keskukset tiedottavat näistä avustushauista erikseen:
-
Avustus ympäristökasvatuksen ja -valistuksen edistämiseen (ely-keskus.fi) (Keski-Suomen ELY-keskus)
-
Avustus vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen (ely-keskus.fi) (Etelä-Savon ELY-keskus)
-
Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (ely-keskus.fi) (Lapin ELY-keskus)
Lisäksi 6.10. on avattu uudelleen avustushaut öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille.
Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia.
Tarkemmat hakuohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.
Lisätietoja:
-
Avustukset: Ympäristöavustukset (ely-keskus.fi)
-
Valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus: Asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rakennusperinnön hoito:
Alueidenkäytön asiantuntija Sini Saarilahti, 0295 026 081, sini.saarilahti@ely-keskus.fi
Saariston ympäristönhoito:
Alueidenkäytön asiantuntija Sini Saarilahti, 0295 026 081, sini.saarilahti@ely-keskus.fi
Vesien ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen:
Vesienhoidon asiantuntija Sanna Katajamäki, 0295 026 804, sanna.katajamaki@ely-keskus.fi
Ympäristö ja luonnonvarat yksikönpäällikkö Veli-Matti Vallikoski, 0295 026 854, veli-matti.vallinkoski@ely-keskus.fi
Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö:
Vesienhoidon asiantuntija Sanna Katajamäki, 0295 026 804, sanna.katajamaki@ely-keskus.fi
Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, 0295 026 828, tuulikki.miettinen@ely-keskus.fi
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat:
Hydrogeologi Jussi Aalto, 0295 026 776, jussi.aalto@ely-keskus.fi
Ympäristö ja luonnonvarat yksikönpäällikkö Veli-Matti Vallikoski, 0295 026 854, veli-matti.vallinkoski@ely-keskus.fi
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy:
Luonnonsuojelun ylitarkastaja Arto Saari, 0295 026 075, arto.saari@ely-keskus.fi
Kalataloudelliset kunnostukset:
Pohjois-Savon ELY-keskus (Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnat)
Johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Olli Sivonen, 0295 024 540, olli.sivonen@ely-keskus.fi
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kunnostustoimenpiteitä Kehvontiellä10.10.2025 13:01:28 EEST | Tiedote
Tien kunnostustoimenpiteet alkavat Kehvontiellä (maantie 16279) Siilinjärvellä viikolla 42.
Yhteenveto päättyneestä levätilanteen seurannasta Kallavedellä ja muilla Pohjois-Savon järvillä2.10.2025 11:05:06 EEST | Tiedote
Läpi kesän jatkuneen viikoittaisen levätilanneseurannan viimeisellä viikolla syyskuun lopussa viikolla 39 ei havaittu sinileväesiintymiä yhdelläkään Pohjois-Savon vakioseurantapaikoista, eivätkä myöskään kansalaiset ilmoittaneet levähavaintoja. Vuoden 2025 viikottainen leväseuranta päättyi ja jatkuu taas vuoden 2026 kesäkuussa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.9.202525.9.2025 12:26:43 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,70. Taso on 22 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on noussut 3 cm kesän alimmasta tasosta. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat rajoittuneet hieman, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu tason 81,75 mukaan. Tavalliset huviveneilijät saavat olla tarkkana riittävän kulkusyvyyden kanssa merkitsemättömillä vesillä. Useimmat tämän tarkastelun järvet ovat olleet tämänhetkistä pintaa alempana vuonna 2019. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat edelleen pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla tavalla laskemaan kuin luonnon koskien kautta purkavissa järvissä. Iisalmen reitin kaikki säännöstelyt selvisivät niukasti lupa-alarajojen yläpuolella kuivuusjakson yli. Nyt on noustu noin 5 cm. Nilsiän reitin vedenpinnat ovat noin 10 cm keskimääräistä alemmat, mutta Juojärvi on jo 5 cm yli ajankohdan keskiar
Näkökulmia tuulivoimaan – uusi videosarja avaa keskustelua tuulivoimasta Kimmo Ohtosen johdolla25.9.2025 11:11:44 EEST | Tiedote
Uudessa videosarjassa tarkastellaan tuulivoimaa eri näkökulmista asiantuntijoiden johdolla. Näkökulmia tuulivoimaan –videosarjan julkinen ensiesitys Kuvakukossa 22. lokakuuta.
Pohjois-Savossa elokuussa 13 129 työtöntä työnhakijaa23.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli elokuun lopussa 13 129 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 455 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (12,5 %). Näistä lomautettuja oli 709, mikä on 242 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-25,4 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme