Jonna Alanko palkittiin Skandinavian Immunologiayhdistyksen nuoren tutkijan palkinnolla
Turun yliopiston tutkija Jonna Alanko on saanut Skandinavian Immunologiayhdistyksen nuoren tutkijan palkinnon. Palkinto myönnetään korkealaatuisesta immunologisesta tutkimuksesta ja immunologian alan edistämisestä. Alanko tutkii puolustussolujen liikkumista kudoksissa.
Jonna Alanko on akatemiatutkija ja ryhmänjohtaja Turun biotiedekeskuksessa. Alanko ja hänen Immune Cell Navigation -tutkimusryhmänsä tutkivat, miten immuunisolut, ja erityisesti dendriittisolut, liikkuvat ja navigoivat erilaisten molekulaaristen vihjeiden avulla kudoksissa.
Alanko valmistui tohtoriksi vuonna 2016 professori Johanna Ivaskan ryhmästä Turun yliopistossa, minkä jälkeen hän työskenteli tutkijatohtorina Itävallassa professori Michael Sixtin ryhmässä Institute of Science and Technology Austria -instituutissa. Palattuaan Suomeen Alanko jatkoi uraansa InFLAMES-tutkijana, kunnes sai rahoituksen oman tutkimusryhmänsä perustamiseen.
Alangon ryhmä selvittää, kuinka immuunisolut löytävät tiensä kehossa esimerkiksi infektion luo.
– Keskitymme immuunijärjestelmän nopeasti liikkuviin lähetteihin, dendriittisoluihin, ja niitä ohjaaviin kemiallisiin signaaleihin eli kemokiineihin. Nopea, suoraviivainen dendriittisolujen liikkuminen on välttämätöntä tehokkaalle immuunipuolustukselle, ja virheet dendriittisoluliikenteessä voivat johtaa muun muassa erilaisiin autoimmuunisairauksiin, Alanko kertoo.
Dendriittisolu tekee omat polkunsa
Alanko on havainnut, että dendriittisolut voivat muokata omaa kemokiini-ympäristöään luomalla itse kemiallisia ”polkuja”, joiden avulla ne ja lähellä olevat T-solut voivat suunnistaa tehokkaasti monimutkaisissakin kudosympäristöissä.
Tämä ohjausmekanismi oli aiemmin tuntematon, joten Alanko on avannut uusia tutkimussuuntia immuunivasteiden ymmärtämiseen. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää yksityiskohtaisesti dendriittisolujen navigoinnin mekanismit.
–Kun ne tunnetaan, voimme mahdollisesti tulevaisuudessa ohjata nämä solut haluttuun paikkaan kuten kohti syöpäkasvaimia tai pois kohdista, joissa ne aiheuttavat autoimmuunisairauksia, Jonna Alanko toteaa.
Alangon tutkimusta Suomessa ovat rahoittaneet Instrumentarium Tiedesäätiö, Suomen Akatemia ja ImmuDocs -pilotti. Alanko vastaanotti palkinnon 16.10. Skandinavian Immunologiayhdistyksen kokouksessa Tukholmassa, jonne hänet oli myös kutsuttu puhumaan tutkimuksestaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonna AlankoakatemiatutkijaTurun biotiedekeskus
Puh:+358 29 450 3807jonna.alanko@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Professori Riitta Lahesmaalle Barndiabetesfondin tunnustuspalkinto16.10.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston professorille Riitta Lahesmaalle on myönnetty ruotsalaisen Barndiabetesfonden-säätiön Johnny Ludvigsson -palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain pohjoismaiselle tutkijalle, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta tyypin 1 diabeteksesta.
800 tarinaa Turun historiasta – Turun yliopiston tutkijoiden uusi sivusto tarjoaa kiinnostavia välähdyksiä vuosisatojen varrelta16.10.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
800 tarinaa -sivusto antaa mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Turun kaupungin juhlavuotta vietetään vuonna 2029.
Äidin elimistön PFAS-pitoisuudet ovat yhteydessä lapsen aivojen rakenteeseen ja toimintaan15.10.2025 09:20:46 EEST | Tiedote
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen sairaalan sekä ruotsalaisen Örebron yliopiston tutkijat havaitsivat, että raskauden aikana äidin verestä mitatut PFAS-pitoisuudet ovat yhteydessä lapsen aivojen rakenteeseen ja toimintaan.
Väitöstutkimus selvittää kasviyhdisteiden ja loislääkkeiden molekyylitason vuorovaikutuksia14.10.2025 13:09:26 EEST | Tiedote
Väitöskirjatutkija Mimosa Sillanpää tutki, miten kasvien tuottamat yhdisteet, erityisesti tanniinit, voivat vaikuttaa eläinten loislääkkeisiin. Tutkimus osoittaa, että yhdisteiden ja lääkkeiden välillä tapahtuu suoria vuorovaikutuksia, jotka voivat myös vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Erilaiset vuorovaikutukset on tärkeää ottaa huomioon, kun suunnitellaan kasvitanniinien käyttöä loislääkinnässä.
Jo puoli tuntia vähemmän istumista päivässä voi parantaa energia-aineenvaihduntaa14.10.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että jo 30 minuuttia vähemmän istumista päivässä voi parantaa elimistön kykyä hyödyntää rasvoja ja hiilihydraatteja energiantuottoon. Istumisen vähentämisestä voi olla hyötyä erityisesti niille, jotka liikkuvat vähän ja joilla on kohonnut sydänsairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme