Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta viestiminen voi herättää ristiriitaisia tunteita

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole enää kaukainen ajatus, vaan se näkyy jo tavallisen suomalaisen arjessa ja tulevaisuudessa. Se tarkoittaa esimerkiksi varautumista yleistyviin rankkasateisiin ja kaupunkitulviin. Kaupunkien vastuulla on varmistaa, että kaupunki-infrastruktuuri on valmiina lisääntyviin sademääriin, kun taas yksittäisten ihmisten täytyy pohtia omien kotiensa myrskykestävyyttä.

– Sopeutuminen on myös henkistä resilienssiä. Se on emotionaalista valmistautumista esimerkiksi siihen, että talvet muuttuvat tai pienempiin arkisiin asioihin kuten että kahvi ja suklaa voivat olla tulevaisuudessa kalliita luksustuotteita, sanoo Annu Perälä.

Tutkimus paljastaa, että kansalaiset suhtautuvat sopeutumispuheeseen kolmella eri tavalla. Osa näkee sen nykytilanteessa järkevänä ja välttämättömänä, kun taas toiset suhtautuvat siihen varauksella, koska eivät koe ilmastoriskejä vielä omakohtaisiksi. Kolmas ryhmä näkee sopeutumisen reaktiivisena toimintana, joka vie huomion pois tärkeimmästä eli päästöjen vähentämisestä.

Sopeutuminen ja hillintä ovat saman kolikon kaksi puolta

Perälän väitöstutkimuksen mukaan yksi sopeutumisviestinnän haaste on, että kaikki eivät välttämättä hahmota, että ilmastonmuutoksen hillintä eli päästöjen vähentäminen ja siihen sopeutuminen eli muutoksiin varautuminen eivät ole toistensa vastakohtia.

– Ilmastotieteessä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että muutos on jo käynnissä, emmekä voi sitä täysin pysäyttää. Siksi meidän on tehtävä molempia: leikattava päästöjä ja samalla sopeuduttava seurauksiin. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta, Perälä painottaa.

Median rooli aiheen tunnetuksi tekemisessä on keskeinen, mutta tutkimuksen mukaan media käsittelee aihetta enimmäkseen vielä kapeasti ja abstraktilla tasolla. Tämä voi vaikeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen tunnetuksi tulemista yhteiskunnassa. Toisaalta media kuitenkin raportoi melko laajasti juuri paikallisesta sopeutumisesta suomalaisissa kaupungeissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskee koko yhteiskuntaa, eikä aiheesta viestiminen ole yksin minkään tahon vastuulla.

– Medialla, kaupungeilla, järjestöillä, yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on kaikilla roolinsa siinä, että sopeutumisesta tulisi luonteva osa suomalaista ilmastotyötä. Mikäli aiheesta ei käydä avointa keskustelua, yhteiskunnan kyky varautua muutoksiin heikkenee, Perälä sanoo.

Väitöskirja

Perälä, Annu (2025) ”Varmaan niitä vaihtoehtoja on hyvä miettiä”: Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta viestiminen tutkimuksen, median ja kansalaisten silmin. Acta Wasaensia 565. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

YTM Annu Perälän väitöstutkimus “Varmaan niitä vaihtoehtoja on hyvä miettiä”: Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta viestiminen tutkimuksen, median ja kansalaisten silmin” tarkastetaan perjantaina 24.10.2025 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:

https://uwasa.zoom.us/j/66321812665?pwd=sA9elo5cJimL4hFl6ABgmc7NVGmtcc.1

Password: 209949

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Jari Lyytimäki (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena professori Merja Koskela.

Lisätietoja

Annu Perälä valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi politiikkatieteestä Lapin yliopistosta vuonna 2015. Hän on apurahatutkijana Vaasan yliopistossa. Väitöstyön on rahoittanut Koneen Säätiö.