MEP Aura Salla: Suomi taas ilman EU-rahaa puolustukseen - perussopimus muutettava

EU ei ole puolustusliitto eikä sillä ole valtaa ulkopolitiikassa. EU:n toimivalta on määritelty, vuonna 2009, sovitussa Lissabonin sopimuksessa. Koko EU toimii sopimuksen rajoissa. 

“Sotateknologia vaatii dataa ja rahaa, joita kumpaakaan EU:lla ei tällä hetkellä ole. EU:n nykyiset varat valuvat maatalouden rahoittamiseen, tuottamattomiin aluehankkeisiin ja ulkopoliittisten keskustelukerhojen ylläpitoon. EU:n on siirryttävä enemmän määräenemmistöpäätöksiin, kansallistettava maataloustuet ja laitettava merkittävä osuus budjetista kokonaisturvallisuuteen ja puolustukseen", Salla vaatii.

Rahat pois Orbanin oligarkeilta

EU-komissio ei ole EU:n lakiasäätävä elin vaan virkamieskunta, joka valmistelee ja toimeenpanee lainsäädäntöä sekä esittelee suunnitelmia, miten se haluaisi unionia kehitettävän. EU-maat ja kansan valitsemat europarlamentaarikot päättävät lakien lopullisesta muodosta. Jäsenmaat ovat ainoita, jotka voivat tehdä yksimielisesti isoja muutoksia unionin toimintaan ilman, että perussopimusta muutetaan. Muutokset kaatuvat yleensä yhden tai kahden maan vastustukseen. 

“Me emme voi enää antaa Unkarin pitää koko EU:ta panttivankinaan vaan esimerkiksi sanktiopolitiikassa meidän on siirryttävä määräenemmistöpäätöksiin. Meidän on kyettävä tekemään tehokkaammin päätöksiä koskien Ukrainan tukemista ja lopetettava isojen sekä rikkaiden viljelijöiden tukeminen Unkarissa. EU-budjetissa on oltava merkittävästi lisärahaa EU:n itärajaa puolustaville maille, kuten Suomelle, ei ainoastaa eteläisten maiden asuntokriisin, Saksan surkeiden puolustusratkaisuiden ja itäisen Euroopan heikon energiapoliitikan hoitamiseen”, Salla sanoo.

Komission ratkaisu ongelmiin on aina sääntely, uusi virasto tai lisää tukia

Euroopan komissio on aina keskittynyt sääntelemään. Se on tuonut ratkaisuksi jokaisen kriisin hoitamiseen sääntelyn lisäksi joko EU-tukia tai uuden EU-viraston. Nykyinen komissio on ottanut isoksi poliittiseksi linjakseen sääntelyn purkamisen, mutta samalla se tuo lainsäätäjille uusia esityksiä esimerkiksi digisääntelyyn, eikä ole aidosti valmis purkamaan toimimatonta lainsäädäntöä.

“Euroopan kohtaamat uhat ja haasteet ovat erilaiset kuin vuonna 2009, jolloin EU:n perussopimus astui voimaan. Mikäli komissio on tosissaan Euroopan puolustuskyvyn ja korkean teknologiaosaamisen vahvistamisessa, sen on kyettävä purkamaan huomattavasti dataa koskevaa sääntelyä, saatava merkittävästi enemmän yksityisiä varoja liikkeelle yli maiden rajojen sekä harmonisoitava markkinaa tosissaan. Olemme tilanteessa, jossa meidän on pakko avata keskustelu perussopimuksen muutoksesta, jotta voimme tehdä aidosti vaikuttavia päätöksiä Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi”, Salla päättää.