Tuottajavastuu pitää kiertotalouden pyörät pyörimässä

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräyksessä näkyvät tekniikan kehityksen, arjen keräystoiminnan sekä byrokraattisten tavoitteiden ristiriidat. Kierrätys toimii paremmin kuin tilastot kertovat.

”Uuden laitteen hankinnan yhteydessä palautettavista kuluttajatuotteista, kuten kylmälaitteista ja kodinkoneista kerätään talteen lähes 100 prosenttia, mutta silti pääsemme vain noin 46 prosentin kokonaiskeräysasteeseen”, tuottajayhteisö ERP Finlandin toimitusjohtaja ja Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) puheenjohtaja Olli Alanen sanoo.

Ongelmallisen asiasta tekee Euroopan unionissa asetettu tavoite 65 prosentin keräysasteesta, joka lasketaan vuosittain markkinoille saatettujen ja sieltä kerättyjen laitteiden tonnimäärien suhteesta. Tavoite ei Suomessa tuottajayhteisöjen kovasta työstä huolimatta toteudu.

Kiertotalouden paradoksi: pitkä käyttö vääristää tilastoja

Hyvä esimerkki tilastoja vääristävästä ja energiatehokkaasta laitteesta on ilmalämpöpumppu. Niiden vuotuiset myyntimärät vuosina 2015–2022 kasvoivat 3 600 tonnista 17 000 tonniin.

”Laitteiden käyttöikä on ainakin 20 vuotta, mikä on hyvä asia. Suomelle ongelma on siinä, että niin kauan kun laitteita käytetään, tonnimäärät eivät palaudu kiertoon ja tilastot vääristyvät todellisuutta huonommaksi”, Alanen jatkaa.

Samalla osa yrityksiltä kerättävästä SERistä häipyy harmaille markkinoille järjestelmän ohitse. Laitteet olisikin saatava yhä paremmin tuottajayhteisöjen haltuun, jotta niiden sisältämät materiaalit saadaan uudelleenkäyttöön.

”Lisäksi laskentaperusteita on muutettava niin, että kauan käytössä olleet tuotteet saavat kierrätykseen palautuessaan nykyistä suuremman painoarvon”, Alanen sanoo.

Ekomodulaatio antaa isomman vaihteen kierrätykselle

Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNKin järjestämä Tuottajavastuuiltapäivä kokoaa Tampereelle ja etäyhteyksien päähän noin 200 kiertotalouden ammattilaista. SERin ohessa Tuottajavastuuiltapäivän yksi pääteemoista on kierrätysmarkkinat. Niitä tarkastellaan esimerkiksi niin sanotun ekomodulaation näkökulmasta. Portaittainen kiertotalouden ohjauskeino kirjattiin Suomen jätelakiin vuonna 2021.

”Tuottajavastuu on ollut olemassa yli 20 vuotta. Jätehuoltopuoli on tänä aikana kehittynyt kovasti, mutta vaikutukset tuotteiden suunnitteluun ovat jääneet vähäisemmiksi. Ekomodulaatio kehitettiinkin ympäristöystävällisemmän tuotesuunnittelun lisäkannustimeksi”, aiheesta puhuva Suomen Ympäristökeskus SYKEn kehittämispäällikkö Petrus Kautto kertoo.

Ekomodulaatiossa kyse on siitä, että tuottajat maksavat tuotteidensa jätehuollosta sitä enemmän, mitä ongelmallisempia tuotteet ovat jätehuollolle ja ympäristölle. Uuden ohjauskeinon vaikutuksesta on saatavissa pikkuhiljaa jo myös tutkimustietoa. Kautto esittelee Tuottajavastuuiltapäivässä SYKEn myöhemmin tänä vuonna julkaistavan selvityksen ekomodulaation nykytilasta.

”Ekomodulaatio on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, sillä siihen kohdistuu monelta taholta suuria odotuksia. Monen toiveissa on, että ekomodulaatio parantaisi tuottajavastuun ohjausvaikutusta suunnitteluvaiheessa tuotteiden elinkaaren alkupäässä", Kautto sanoo.

Tuottajavastuu on suomalaisen kiertotalouden selkäranka

Tuottajavastuuiltapäivän ohessa tilaisuuden järjestävä TYNK juhlii samalla 10-vuotista taivaltaan. Neuvottelukuntaan kuuluu nykyisin 14 eri materiaaleja kierrättävää tuottajayhteisöä.

”Suomessa materiaalien tuottajayhteisöt tekevät keskenään aktiivisesti työtä erityisesti sääntelyn kehittämiseksi. Eri materiaaleilla on omat ominaispiirteensä, mutta tuottajavastuun sääntelyssä on paljon kaikille yhteisiä kysymyksiä, joita kannattaa edistää yhdessä”, TYNKin pääsihteeri Maija Hirsmäki sanoo.

TYNKin taipaleen aikana kiertotalous on noussut Suomessa marginaalista valtavirran ajatteluksi niin yrityksissä kuin julkishallinnossakin. Maapallon resurssit eivät riitä, ellei jo jalostettuja raaka-aineita hyödynnetä uudelleen nykyistä tehokkaammin. Samalla materiaalien tehokas uusiokäyttö parantaa EU:lle tärkeää materiaaliomavaraisuutta.

”Kun vastuu kierrättämisestä kuuluu tuottajille, siitä seuraa kustannustehokas ja kuluttajille edullinen järjestelmä. Tuottajayhteisöjen tekemä työ luo suomalaisen kiertotalouden perustan”, Hirsmäki sanoo.

TYNK ja Tuottajavastuuiltapäivä 2025

• Tuottajavastuu merkitsee sitä, että lakisääteiset tuottajayhteisöt vastaavat jäsentensä markkinoille saattamien materiaalien keräyksestä ja kierrätyksestä Suomen jätelainsäädännön mukaan.
• Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2015 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
• TYNKin jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, FLIP ry, Recser Oy, SELT ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy ja Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy.
• TYNK järjestää tuottajavastuualojen polttaviin aiheisiin pureutuvan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 6.11.2025 klo 12.00–16.30.
• Tapahtumaa voi seurata myös videoyhteyden välityksellä sekä sosiaalisen median kanavissa tunnuksella #TVIP2025.
• Ilmoittaudu mukaan! Päivän koko ohjelma ja ilmoittautuminen tapahtuman sivuilla: tuottajayhteiso.fi/tvip.