Lohjan sivistyspalveluiden palveluselvitys nostaa esiin Lohjan asuinalueiden vahvuuksia ja tulevaisuuden tarpeita

Selvitys on tehty ensimmäistä kertaa aluekohtaisesti, mikä tuo näkyväksi eri asuinalueiden erityispiirteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Alueita ovat: Pusula, Nummi–Saukkola, Sammatti, Karjalohja, Virkkala, Ojamo, Routio, Keskusta ja Mäntynummi.

Aluekohtaisen palveluselvityksen tavoitteena on tunnistaa vahvuuksien ja elinvoimaisuuden lisäksi kunkin alueen omaleimaisuus, eli mikä erottaa sen muista. Alueilla toimivat kaupungin sivistyspalveluiden vastuuhenkilöt ovat yhdessä pohtineet, mikä tekee juuri heidän alueestaan elinvoimaisen. Lisäksi on tarkasteltu alueellista dataa kuten väestökehitystä, palveluiden käyttöastetta, tilojen käyttöä ja kustannuksia. Nämä tiedot auttavat alueiden palveluiden kehittämisessä.

– Sivistyspalveluiden tehtävänä on turvata kunnan vastuulla olevien palveluiden säilyminen ja saatavuus. Selvityksen avulla haluamme varmistaa, että palvelut pysyvät lähellä asukkaita, laadukkaina ja taloudellisesti kestävällä pohjalla, sanoo Lohjan kaupungin sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus.

Nyt julkaistu palveluselvitys kuvaa sivistyspalveluiden nykytilaa ja toimii pohjana jatkotyölle. Työn alla on seuraavaksi palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan myös kaupungin tilojen kokonaisuutta tarkemmin. Tavoitteena on hyödyntää tiloja tehokkaasti ja järkevästi, esimerkiksi välttämällä tyhjien tai vajaakäyttöisten tilojen ylläpitoa.

– Tämä tehdään kuitenkin aina palvelujen turvaaminen edellä ja huomioiden eri alueiden todelliset tarpeet, Lehmus painottaa. – Tavoitteena on löytää pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka tukevat toimivaa arkea ja omaleimaisia alueitamme.

Myös asukkaat ja toimijat tullaan osallistamaan palveluverkkotyöhön. Tarkoituksena on, että kuntalaiset voivat olla mukana pohtimassa oman alueensa palveluiden tulevaisuutta ja antamassa näkemyksiään ennen päätöksentekoa.

– Haluamme varmistaa, että jokaisen alueen ääni kuuluu. Kun yhdessä tunnistamme alueiden vahvuudet ja erilaiset tarpeet, löydämme parhaat ratkaisut palveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, korostaa Lehmus.

Tutustu palveluselvitykseen: Lohjan kaupungin sivistyspalvelut / palveluselvitys 2025

Väestöennusteen mukaan kasvavat ikäryhmät:

↑ Nuorten aikuisten, 19–29-vuotiaat, määrä kasvaa noin 120 henkilöllä. Kasvua ruotsinkielisissä (n. 130 hlö) sekä muunkielisissä (n. 500 hlö), suomenkielisten määrä laskee (n. 400 hlö).

↑ Iäkkäämmän väestön, 65–84-vuotiaat, määrä kasvaa noin 1 180 henkilöllä. Kasvua suomenkielisissä (n. 700 hlö) sekä muunkielisissä (n. 350 hlö).

↑ Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa noin 1 170 henkilöllä. Ainoastaan suomenkielisen väestön kasvu merkittävää.

Väestöennusteen mukaan laskevat ikäryhmät:

↓ Alle kouluikäisten, 0–6-vuotiaat, määrä laskee noin 280 lapsella. Suomenkielisten lasten määrä laskee (n. 300), ruotsinkielisten (n. 15) ja muunkielisten (n. 30) lasten määrä vuorostaan hieman kasvaa.

↓ Kouluikäisten, 7–15-vuotiaiden, määrä laskee noin 1 220 lapsella. Suomenkielisten lasten määrä laskee (n. 1 200), ruotsinkielisten (n. 10) ja muunkielisten (n. 55) määrä pienessä kasvussa.

↓ Nuorten, 16–18-vuotiaat, määrä laskee noin 470 henkilöllä. Suomenkielisten nuorten määrä laskee (n. 500), ruotsinkielisten määrä pysyy samana ja muunkielisten (n. 75) määrä kasvaa hieman.

↓ Työikäisten, 30–64-vuotiaat, määrä laskee noin 300 henkilöllä. Kasvua ruotsinkielisissä (n. 250 hlö) sekä muunkielisissä (n. 800 hlö), suomenkielisten määrä laskussa (n. 1 500 hlö).